Eurocosplay finaalit + MCM Expo 1/?

Josko olisi aika blogata sitä Lontoon reissuakin, tässähän on kulunut enemmän aikaa kuin piti...

Eli Desuconista pääsin edustamaan Suomea London MCM expossa järjestettyyn Eurocosplay championships-finaaliin. Koko homma tuntui ihan uskomattomalle, vasta siinä puolentoista viikkoa ennen lähtöä alkoi todellisuus iskeä tajuntaan. Puku ja kaikki valmistui ihan hyvissä ajoin, esitystä jyystin tuntikausia pimeällä pihalla finaaliviikolla, aina ihan siihen pisteeseen asti että hiki tuli.
Expo kustansi tänä vuonna yhden guestin sisäänpääsyn tapahtumaan ja hotellimajoituksen, mukaan lähti Desuconin karsinnoista toiselle sijalle tullut Miwa, hahmona Kobato samannimisestä Clampin sarjasta.

Expon puolesta kustannettiin majoitus perjantai-sunnuntai ajalle, mutta halusin ottaa vähän rennommin ja lähteä jo torstaina (mikä olikin ihan hyvä idea koska perjantaina meillä kesti löytää Horleystä Barkingin hotelliin sellaiset neljä tuntia). Jännitin etukäteen sitä lentämistä melkein enemmän kuin kisaa, mutta ei tuntunut mikään missään kun matkapahoinvointitabletin otin. Loppuvaiheessa alkoi paineenvaihtelut sun muut jo vähän tuntua, lentoa oli kuitenkin vaan pikkasta vajaa 3 tuntia. Torstaina oli iltalento ja suurimmaksi osaksi alla näkyi vaan tiivis pilvimatto.   

Onko se sytroksi, onko se turkis? Ei, se on pilviä nähtynä lentokoneen ikkunasta. 

EMMERDALE ALKAA! Eikun mitä...

(jos olette kertaakaan nähneet sarjan openingin niin tiedätte mitä tarkoitan)

Lennon sekä laukkujen hakemisen jälkeen alettiin suunnistaa hotellille jonka oli määrä olla Gatwickin lentokentän nurkilla. No lentokentäthän on esim. julmetun isoja, joten meillä ei ollut mitään käsitystä että mihin suuntaan mennä ja uloskäynnilläkään ei näkynyt minkään valtakunnan opastekylttejä. Googlemapsin kartta kyllä oli että mihin suuntaan pitäisi mennä, mutta edes lentokentän parkkistaffi ei tiennyt missä kohtaa meistä katsottuna kentän edestä menevä iso London road menee, joten... Taksilla sitten. Hajosin jo kertaalleen kun taksivaraukseen piti ilmoittaa oikea nimi ja paperista se piti loppujenlopuksi näyttää koska jotkut suomalaiset nimet, mitä. Lontoolainen taksinbuukkaaja lausui sen sitten "Achy". 

Hotellille tai tarkemmin B&B majataloon (Bed&Breakfast) päästiin loppujenlopuksi ja olo oli kuin suoraan jostain Brittisarjoista. Kun ensin saatiin ihmeteltyä kokolattiamatot, koristetakan vieressä oleva käsienpesuallas ja koko brittiläinen kylpyhuonekulttuuri ylipäätään, mentiin metsästämään ruokaa. Reissu alkoi hyvin koska jo tässä kohtaa lähdettiin väärään suuntaan ja luvattuja ravintoloita ei näkynyt sitten missään. Päädyimme sitten paikalliseen ruokakauppaan jossa ensin meni hyvä tovi siinä että hahmotti mitä ylipäätään Briteissä on tapana syödä. Tämän jälkeen päästiin ihmettelemään itsepalvelukassaa.  

Ensimmäinen juna-asema monista

Perjantaina lähdettiin jo aamulla Horleystä ja otettiin juna Lontoon keskustaan. Siellä sitten meni ihan oma aikansa kun piti tutustuttaa itsensä lukuisiin ydin-Lontoon kulkuvaihtoehtoihin. Tosiaan se neljä tuntia kesti ennenkuin päästiin Barkingiin asti jossa meidän expomajoitus oli...

Westham (kavereiden kesken Länsikinkku) oli eräs vaihtoasema

Tännekkin hotelliin kuitenkin päästiin loppujen lopuksi. Viimevuonna finalistit olivat saaneet heti kivenheiton matkan päässä Expohallin edessä olevan hotellin, mutta tänä vuonna jouduimme kauas. Tähän kerrottiin syyksi se, että finalistien majoituksesta vastaava henkilö oli ollut että "no mä varaan ne huoneet huomenna, lolsnort". Paikan päällä oli samaan aikaan myös Brittien Top model-häppeninkiä ja nämä ehtivät varata sen lähimmän hotellin tietty nenän edestä. Eli jouduimme noin 10 kilometrin päähän olevaan majoitukseen. 

 Etap hotellin huone oli kuin Silja Linen hytti. Paitsi että täällä ei saanut vessan eikä suihkun ovia lukkoon. 

Eikä ollut edes kädensijaa niiden sisäpuolella :B

Perjantaina illasta oli luvassa tervetuliaisjuhlat. Paha vaan ettei kukaan ollut infonnut että mihinkä silloin pitäisi saapua. Olimme sopineet Hoothootin kanssa tapaamisen puolta tuntia ennen juhlien alkamista etuovien luona. Mutta  kun yritimme päästä takaisin expoalueelle, järkkärit olivat että "tää tapahtuma loppu nyt, meille tuli käsky että ketään ei päästetä sisälle enää". Siinä meni sitten tovi että saatiin tilanne selvitettyä ja päästiin sinne sisälle niinkuin kuuluikin. 

Juhlat itsessään... noh. Olisi ollut niin paljon parempi että olisi ollut sellainen virallinen osio jossa jokainen olisi vuorollaan ollut että "hei, olen maan x edustaja ja tässä on tukijoukkoani". Mutta ei. Tilaisuus oli täysin vapaa, suurinpiirtein puolella porukasta oli kisa/guest badget kaulassa joten kilpailijoiden erottaminen porukasta oli aika arpomista. Ihmiset ryhmittyivät kuitenkin aika hyvin itsekseen, suomalaiset tapansa mukaan tietty ryhmittyivät keskenään. Jossain vaiheessa rinkiin liittyi (oletettavasti) Saksan edustaja ja toiset Hollannin edustajat mutta äkkiä juttu meni taas niin että Suomalaiset puhuivat keskenään suomea ja loput saksaa :B

Minä kun en Suomen coneissakaan ole mikään kauhean innokas oma-aloitteisesti menemään kommunikoimaan kokonaan vieraiden ihmisten kanssa, niin ulkomaalaisten seassa rima oli vielä korkeammalla.

Juhlahuoneen/tulevan pukuhuoneen parvekkeelta näkymää

Hoot & co ehtivät jo lähteä paikalta pois ennenkuin eräs pöytäseurue alkoi huudella perään. Ensiksi kuulutettiin että missä on Viro, halutaan Viro tänne. Kun vastausta ei kuulunut niin sitten huudettiin Suomea. Tietty viittasin nurkasta ja siitähän riemu repesi. Olivat koonneet pohjoismaat + Latvia/Liettuan (minulla menee nämä maat aina sekaisin joten en muista kumpi näistä se oli) yhteen pöytään. Ja juuri paria minuuttia aiemmin olimme katsoneet sinne suuntaan että siellä juodaan ihan justiinsa porukkaa pöydän alle... :'D

Siinähän sitten halattiin ja käteltiin ristiin rastiin ja vaikka mitä. Kovasti oli porukka hilpeää (= nesteitä oli nautittu aika hyvin jo) ja joitain sanoja siinä ehdittiin vaihtaa ennenkuin tuli käsky että juhlat loppu nyt ja aletaan kelaamaan ihmisiä laukkuineen hotellille. Kello olikin taas puoltayötä ennenkuin hotellille asti päästiin. Kuljetus oli ainoastaan henkilöautojen varassa koska kenelläkään exposta ei ollut korttia ajaa minibussia. Huhujen mukaan viimeiset jäivät jatkoille viiteen asti aamulla...  

Tällaista perjantaina...

...ja tällaista lauantaina

Hotellijärjestely ei ollut ainoa joka meni pieleen. Tai oikeastaan siitä johtuen moni muukin asia meni uusiksi. Lauantai-aamuksi oltiin ilmoitettu kuljetus expoalueelle tapahtuvan 7:30-8:00. Pihalla sitten kiltisti porukalla odotettiin kamppeiden kanssa ensin aikamme, kunnes ilmeni että autoja ei saada vielä mistään koska expo ei ole vielä edes avattu. Joten koko joukko passitettiin takaisin sisälle odottamaan. Muistaakseni yhdeksän kieppeillä pääsimme vasta oikeasti lähtemään hotellilta.

Mutta ei se tarkoita että ongelmat olisivat loppuneet. Kun vihdoin ja viimein päästiin expohallin yläkertaan, kaikkia odotti uusi yllätys. Järjestäjille oltiin luovutettu kaksi avainta tuomarointihuoneeseen muttei yhtään pukuhuoneeseen. Kello oli jo kymmenen ennenkuin sinne pukuhuoneeseen vihdoin ja viimein päästiin. 

Alunperin aikataulut menivät niin, että 8:00-10:00 olisi harjoitteluaika tekniikan kanssa (kaksi kertaa olisi jokainen päässyt harjoittelemaan infon mukaan, tuo kyllä tuntui alunperinkin aika utopistiselle ottaen kisajamäärän huomioon), tuomarointi olisi ollut tämän jälkeen 11:00 alkaen ja jokaiselle oli annettu etukäteen oma aikaslotti että mihin aikaan pitää olla arvioitavana.

Se miten asiat oikeasti menivät, oli että omien havaintojeni mukaan lavalle pääsi harjoittelemaan ainakin kaksi ihmistä. Tuomarointikin meni aluksi niin, että sitä mukaa huoneeseen arvioitavaksi kun on valmis. Minä olin ihme ja kumma vaatteineni valmiina ihan oikeaan aikaan, eli heti silloin kello 11 niinkuin pitikin. 

Olin jo etukäteen kuullut siitä että tuolla tullaan kääntelemään saumoja ympäri ja tiiraamaan lähietäisyydeltä, todellisuus ei kuitenkaan ollut niin paha kuin mihin olin varautunut. Viime vuodesta tuttu Goldy muunmuassa tarkisti ihan sormella vedellen saappaiden koristeompeleita. Proppikin katsottiin tarkasti että onko ranka suora vai kiero.  

Lavalle en loppujenlopuksi päässyt lauantaina tekniikan kanssa laisinkaan harjoittelemaan... Onneksi sentään pääsin perjantaina oman ipodin ja kuulokkeiden kanssa koittamaan kun pääjärjestäjältä asiaa silloin pyysin. Muuten olisi ihan mennyt käsille koko esitys. 

Olin jo hyvissä ajoin vapaa pakollisista esivalmisteluista ja kisan oli määrä alkaa vasta viideltä joten siinä oli monta tuntia aikaa hermoilla ja pyöriä ympäriinsä. Ehdittiin siinä ottaa photoshoottiakin. Näitäkin kuvia tulee vielä lisää...

Shoottikuvat (c) Miwo

Minulle sattunut kilpailijanumero oli jo viides eli pystyin valtaosan esityksistä seuraamaan paikanpäällä itse. Kilpailijoita oli tänävuonna 34 eli enemmän kuin viimevuonna. Jotkut maat olivat halunneet tälle vuodelle lähettää kaksi kilpailijaa ja joitain maita oli kokonaan uusina, esim. naapurimme Viro. 

Ja se kisan taso? Ihan älytön. Esityksiin oli panostettu ihan eri kaliiberilla kuin viimevuonna. Puvuissakin oli paljon vaihtelua, yllätyksekseni finaalissa oli minun lisäkseni kaksi muuta Granado Espada hahmoa; female elementalist (Le rouge/Le noir) ja female musketeer (Blue serpent). 

Suomessa kun on jo tottunut johonkin Sibelius- ja Tamperetaloihin jossa on konserttikaliiberin äänentoisto ja kunnon lava, expon isoon messuhalliin kyhätty lava ja paikalle hommatut kajarit oli aika kulttuurishokki. Jos taustanauhassa oli vähänkään puhetta, se puuroutui ihan kamalaksi. Minulla meinasi hajota kaikki käsiin samantien kun ällistyin lavalle mennessä sitä, että näinkö huonona tämä ääni kuuluu. En ollut oman vuoroni jälkeen ollenkaan tyytyväinen, puolessa välissä kaikki levisi ihan käsiin ja meni erilailla kuin olin harjoitellut. Viikkoa aiemmin olleessa Cosplaygaalassa jo huomasin että liian hiljainen tai muuten vaan huono äänentoisto vaikuttaa ihan älyttömästi keskittymiseen ja fiilikseen ylipäätään. 

Oman vuoron jälkeen vetäydyimme sitten backstagen sivuun lattialle istumaan ja seuraamaan kisaa screeniltä. Näkyi sitä livelavaakin vähän siihen mutta screeniltä oli tietty paljon selkeämpi seurata. Sellainen pieni IMPOSSIBRU-fiilis taas tuli niitä esityksiä seuratessa, olisi ollut ihan hirveää olla rankkaamassa siitä porukasta ne kolme parasta,Youtubessa ovat kaikki esitykset nähtävillä. Mitään omia suosikkeja minulle ei muodostunut paikan päällä, pitää vielä katsoa kaikki esitykset Youtubesta läpi. Valikoimaa kyllä löytyi sekä pukujen että esitysten tyylistä vähän laidasta laitaan. 

Ja täältä on kätevästi nähtävillä ne Top3 sijat. Oma sijoitus oli jaettu 11 sija toisen Hollannin edustajan (Kefka/Final fantasy) kanssa, ja olin ihan myytynä, ainoastaan puoli pistettä eroa 10 sijaan! Tavoitteeni oli päästä sijalle ~15 ja varsinkin sen epäonnistumisfiiliksen jälkeen tuo sija kelpasi todella mieluusti. Top10 sijoja muutenkin ratkottiin aika paljon puolen pisteen eroilla, joten harvinaisen kova kisa kyllä oli.

Kisahärdelli oli joskus illalla 8-9 paikkeilla ohi ja olo oli taas kuin katujyrän alta vedetyllä lahnalla. Ihan julmettu väsymys. Samalle illalle oltiin vielä suunniteltu ja varattu ruokailu expon läheisyydessä olevaan kiinalaiseen ravintolaan kaikkien finalistien + kumppaneiden kesken, me jätimme ruokailun välistä koska suihku ja uni kuulosti paljon kutsuvammalle kuin ravintoloiminen, etenkin kun sieltä pääsisi pois vasta sitten joskus kun kaikki ovat saaneet ruokansa aterioitua. Joten meille tilattiin erikseen taksi ja pääsimme hotellille lepäämään. 

Tämä osa raportista päättyy tähän, vielä on luvassa raporttia itse MCM-exposta ja muutakin matkakertomusta~

   

Cosplaygaala 2011 eli "missä kaikki on?"

Kituutan teitä vielä yhden entryn verran muulla aiheella ennenkuin käyn Lontoon/MCM exporeissuun käsiksi.
(kuvat: Ilona/Anikin kuva-arkistot koska tapahtumasta ei ole yhtäkään omaa kuvaa)

Gaala oli sopivasti juuri Eurocosplayn finaalia edeltävänä viikonloppuna, revin yhdessä vaiheessa jo kovasti hermoja, hiuksia ja ties mitä kun Gaalan päivämäärää ei oltu vielä annettu ja ainoa tieto oli että lähellä MCM expoa, ellei jopa samana viikonloppuna.
Cosplaygaala oli jo alusta asti kisaformaatin myötä lempparikisoissa Desuconin ohella ja Gaalassa kaiken lisäksi keskitytään vaan siihen olennaiseen eli yksilö- ja ryhmäkisaan.

Jo ensimmäisen Gaalan jälkeen päätin että joskus vielä noihin pippaloihin teen Garlock Simonin. Kakkosvuosi meni Baronin (Slap up party) kanssa ja silloin jo otin sen asenteen että se on sitten seuraava Gaala mihin Simon menee. Asennoiduin tähän jo samantien ja tämänvuoden alussa olin jo että jeejee Simon sitten jossain vaiheessa. No, Gaalasta ei ollut mitään muuta tietoa kuin että "kyllä se tulee (kai?)". Heinäkuun alusta vasta kuulin ensimmäisen kerran varmuudella että se tulisi olemaan lokakuussa. Tässä vaiheessa oli jo tieto siitä että Lontooseen on komento kuun lopusta, joten minulla meni pasmat ihan sekaisin että meneekö tässä nyt suunnitelmat Simonin suhteen päin honkia. Koko esitys ja musiikit oli jo ihan alusta asti selviä eli päätettynä sieltä parin vuoden takaa ja olin jo varmaan miljoonaan kertaan käynyt koko esityksen mielessäni läpi että millainen siitä tulisi. Kun Gaalan lopullinen päivämäärä ei ottanut julkaistaakseen, päätin että teen Simonin jo tulevaan Traconiin. Olin niin täysillä asennoitunut siihen että vihdoinkin pääsen sen tänävuonna tekemään joten pakko se oli saada myös tehtyä. Jonkin verran in progressia olen jo laittanut tänne joten ei siitä sen enempää.

Loppujen lopuksi se Gaalan päivämääräkin pääsi ihmisten ilmoille ja tosiaan viikonlopulle ennen Eurocosplay finaalia. Into pinkeänä sitten lähdin Gaalailemaan ja ihan järkyttävät esityspaineet siitä, että sillä mallilla sen pitäisi sitten mennä kuin mitä tässä parin vuoden aikana oli kelailtu.
Paikanpäällä saikin yllättyä. Väkeä oli vaan kourallinen aiempiin Gaaloihin verrattuna. Ja kisailijoita vielä pienempi kourallinen. Tämä harmitti minua ihan julmetusti ihan jo siitä syystä että näin hyvän cosplayesitysmahdollisuuden jättävät ihmiset käyttämättä. Ja toiseksi sillä että ihmiset tuppaa vinkumaan että yhyy, Helsingin seudulla ei ole mitään. Sitten kun on, ei mennä paikalle.
No, alkupäivä meni ihan juostessa edestakaisin koska en pystynyt mihinkään keskittymään ennen kisaa. Lavalle sain jouduin menemään ensimmäisenä. Ja tulikin pienoinen ylläri tekniikan suhteen. Taustanauha laitettiin tulemaan niin pienellä volyymillä että minulla oli vaikeuksia kuulla koko kappaletta sinne lavalle. Ja Glorian lava ja sali ylipäätään ei nyt mitään isoja edes ole. Tämä nyt ei mitenkään erityisemmin jäänyt kaivelemaan, olisi tietty ollut ihan kiva että se volyymi olisi ollut isommalla, myöhemmin nimittäin tuli sellaisia esityksiä jossa volat oli niin kovalla että lattia tärisi. Tuosta huolimatta esitys meni muutoin aika lailla niinkuin pitkin ja koko Gaalaan menemisen pointti olikin se että pääsin vihdoin tekemään esityksen puvulla mistä olin kauan haaveillut. En lähtenyt hakemaan mitään palkintosijaa ja lähdin kotoa sillä asenteella että ei haittaa vaikkei mitään tulisikaan koska oman haaveen tekeminen oli se pääasia. Ensimmäinen sija sieltä kisasta sitten tuli. Olen kyllä havainnut että tämä on aiheuttanut ihmisissä närää, mutta en halua enkä jaksa paneutua siihen koska samoja kuvioita on nähty jo tässä vuosien varrella aiemmin. Olisin niin mielelläni nähnyt Gaalan kisassa sen parikymmentä ihmistä jota sinne maksimissaan olisi otettu pelkästään jo yksilökisan puolelle. Muttakun ei niin ei.

Esityskuvaa

Järjestäjätkään eivät (ylläri) tuntuneet olevan mielissään yleisökadosta mutta todellakin toivon että Gaala jatkaisi tämänkin jälkeen koska Gaalassa on tällähetkellä ainoa vakiintunut kisa jossa on mahdollisuus esitykseen taustanauhan kanssa eikä se ole hampaat-irvessä tasoinen kisa niinkuin muut tämänhetkiset (EC ja WCS karsinnat... [+Desun cosplaynäytös]). Kyllähän tämänvuoden Nekoconissakin oli mahdollisuus musiikin käyttöön mutta tarkoitinkin nimenomaan näitä mitkä ovat 'perinteisesti' käyttäneet tätä formaattia.

Mahdollista seuraavaa Cosplaygaalan julkistusta odotellessa, puoleen tai toiseen...

Can I has sleep

Laitan ihan lyhyen väliaikapäivityksen siitä että Suomessa ollaan taas, saavuin tiistai-keskiviikkoyönä takaisin. MCM expo + ECC oli lolwutholyshit potenssiin 1000, sijaa ei tullut mutta kuuleman mukaan oma tavoite tuli saavutettua. Lauantai-iltana taksia odotellessa juttelin erään kisastaffin kanssa ja hänen muistikuvan mukaan olisin sijoittunut jonnekkin puolenvälin paikkeille mihin vaatimattomasti tähtäsinkin. Lopulliset tulokset tulee viikon-parin sisään. Omaan esitykseen en ole tyytyväinen ollenkaan, tosin youtubesta kun vilkasin niin ei se nyt niin paha ollut kuin mitkä fiilikset jäi.
Kisa- ja reissuraporttia tulee jälkeenpäin kunhan olen tullut kunnolla tolkkuihini. Kisa oli ihan järjetön ja _paljon_ kovempi kuin viimevuonna sekä pukujen että esitysten suhteen. Vähän jo hirvittää ensivuosi (hyvässä mielessä) jos tätä tahtia taso nousee. Varsinkin voittajapuku oli niin hardcorea ettei sanotuksi saanut, silmät selällään ja leuka lattiassa katseltiin niitäkin proppeja backstagella.

Edit: flickr näemmä vaatii rekisteröitymisen että kuvia pääsee katsomaan joten laittelen kuvalinkkejä myöhemmin kunhan niitä enemmän tippuilee ihmisten ilmoille. 

Palkintosijat meni näin:
#1 Englanti
#2 Hollanti
#3 Espanja

Seuraavaan entryyn siis

Nahkahousut ja Tiikeri

Nyt vasta Eurocosplay championships finaaliin osallistuminen alkaa tuntua todelliselta. Tähän asti se on vaan tuntunut sellaiselta "joku tapahtuma joskus syksyllä mihin teen taas puvun". Kaikki tarvittavat varaukset on nyt tehty ja pukukin on valmis, mitä minimaalista jälkihifistelyä vielä pitää suorittaa. Taustanauha ja lähdekuvatkin meni järjestäjille jo syyskuun lopussa. Enää pitää vaan matkustaa johonkin Englantiin kisaamaan x___X

Ilmeeni. 

Ja stressitasoni

Yritän olla jännittämättä etukäteen, mutta silti tulee välillä sellainen olo että tekisi mieli hyppiä seinille adrenaliinipöllyssä. Enkä ole edes ihan varma että jännitänkö enemmän kisaa vai sitä, että pitää matkustaa ulkomaille. (Ja tuplajännitän vielä siksi koska Cosplaygaala on ihan justiinsa)

T-kirjaimen mallinen kisalava ei ole saanut oikein miltään kuulemaltani taholta kiitosta. Tottakai pitkä ja _kapea_ lava aiheuttaa ihan omanlaiset rajoitteet, mutta omasta mielestäni valitsemassani taustakappaleessa tuon mallinen lava toimii itseasiassa paremmin kuin normaali poikittaissuunnassa oleva. Toivottavasti mielipide pysyy paikan päällä samana, Sibeliustalon päälavan nähdessäni olin ihan 'houli shit!' vaikka mitat tiesinkin etukäteen.

Itse kisasta... Lähden aika neutraalilla mielellä kisaamaan. Tottakai lähden tosissani ja minun mielestä tuntuisi väärältä lähteä mihin tahansa edustamaan ulkomaille ihan herpderp-asenteella. Mutta en todellakaan lähde millään King of the world-asenteellakaan. Sillä ei nimittäin pärjää missään. Toki se voi jonkun mielestä olla kivaa ajatella että 'Minä olen paras, kaikki polvistukaa edessäni koska Minulla on paras puku ja olen Paras Ikinä'. Ennen pitkää sellainen asenne tulee silmille ja jos siitä ei ota opikseen niin... no, jokaisen oma asia.
Lähden sillä asenteella että teen sen minkä pystyn ja katsotaan mihinkä se riittää. Pukuun olen ihan tyytyväinen, se ei ole minun suosikkipäästä Scoutin vaatevalikoimasta mutta käytännöllisin se on (ja tämä ehkä sanoo hahmosta jotakin, köh). Jos minun ei olisi tarvinnut pätkääkään piitata siitä kuinka paljon puku antaa liikkuvuutta, olisin valinnut toisen version.
Kilpailijoita on finaalissa se 35 kappaletta, jos edes jonnekkin 15 sijan paikkeille pääsisin niin riittää minulle ihan hyvin. Majon viimevuotinen 7 sija näissä karkeiloissa oli aiika kova veto. Ja tänävuonna on vielä muutama kilpailija lisää. Eli tosissani kyllä lähden kisaamaan, mutten kuitenkaan verissä päin.
Kuulun siihen ryhmään ihmisistä jotka jäivät haavi auki katsomaan Top3 sijoja hämmentävyyden takia. Siksikään en halua ottaa mitään ennakkoasenteita kisan suhteen, koska (oletetun)  tuomarointitavan tietäen sijat olivat lähinnä lolwut. Toisaalta jos on yhtään tietoinen mitä Kaikkea Jännää WCS:n takana on meneillään, ei ehkä pitäisi olla minkään kansainvälisten cosplaykisojen tuloksista ihmeissään. Tämän vuoden ECC finaalin jälkeen ollaan sitten ehkä vähän viisaampia. Tai entistä enemmän hämmennettyjä.

Yksi asia mitä pikkasen jännään myös jossain tuolla alitajunnan syövereissä, on se miten pukuun suhtaudutaan sekä paikan päällä että sitten kisan jälkimainingeissa (4chan, anyone?). Tuo nyt ei ole mikään kaikista peittävin mahdollinen cossi ja vähäpukeiset cossaajat leimataan jossain tapauksissa automaattisesti huomiohuoriksi.
Kyllä, siinä on matalat housut ja melkein liivi joka melkein peittää, kuin myös housut ovat sivuistakin auki (tosin minulla on iholycraa niissä kohdissa, mutta silti). Mutta ei tämän, ei sen edellisen Scoutin eikä minkään muunkaan paljastavan cossin takana ole ollut takana se periaate että "look at mah body". Voi kuulostaa teennäiseltä sanoa että 'no ne nyt vaan sattuu olemaan paljastavia by accident'. Mutta siihen suuntaan nuo tapaukset kuitenkin menee. Mustan Jade phraxi scoutin olisin tehnyt vaikka se olisi ollut umpinainen haalari, siinä oli värit sekä kaikki yksityiskohdat ja niiden asettelu se asia mikä minuun kolisi isolla lekalla samantien kun näin ensimmäisen kuvan siitä. Garlock Simon... se nyt vaan on hahmona sellainen Ultimate manry eeppisyys että ihan itkettää . Ja kuten olen sanonut, tuo finaalin Le dignitaire scout oli oikeasti ainoa vaihtoehto jossa yhdistyi sekä (edes siedettävä) design, puvun haasteellisuus että mahdollisuudet myös liikkua melkein normaalisti. Olin sen Jade phraxin kanssa oikeasti yllättynyt siitä kuinka paljon se tekonahkatakki rajoitti käsien liikkuvuutta joten en halunnut sitä riskiä että tämän uuden puvun kanssa tulee samanlaisia yllätyksiä. Ei niillä housuillakaan nyt mitään spagaatteja vedetä mutta ei sellaiseen olisi kapasiteettia muutenkaan... Mutta jos mitään huomio/kroppahuoraukseen liittyviä juttuja tulee minuun liittyen olemaan tai on mahdollisesti liikkeellä jo nyt niin onneksi olkoon, olette ihan väärässä.

Nyt tämän jälkeen voisin heivata pari nopeasti otettua kuvaa finaalikuteesta. Kyllä, taas tuli sellainen olo että OLENKO NYT IHAN TOSISSANI PISTÄMÄSSÄ TÄMÄN IHMISTEN ILMOILLE *facepalm*, mutta kyllä se nyt vaan niin menee. Meikit ja harmaat feikkipulisongit oli ihan muualla kuin minä itse tuolla hetkellä, joten minkään sortin mömmöjä ei ole naamassa. Peruukki tarvitsee myös vähän lisää ilmavuutta. Tähän pläjäykseen + miekkan jota ei ole kuvissa, meni ~80 tuntia.

       

Melkein meinaan olla uskomatta itseäni tuon edellisen kappaleen suhteen... 9_6 Tällä kuitenkin mennään ja katsotaan miten käy.  

Sunnuntaillekkin keksin ottaa puvun mukaan, kivasti vasta 1½ viikkoa ennen expoa. Sunnuntaita varten lähtee Kotestu mukaan ja nyt on sitten sitäkin korjailtu ja uusittu niin että jos ihan ultimate-hifistelyksi haluaa vetää niin tekisin rannekorun pienimmistä helmistä ja peittelisin kenkien koristereikiä. Jos jää ylimääräistä aikaa niin sitten voin nuo tehdäkkin. Vedin liivin kokonaan uusiksi, housuja ratkoin ja ompelin uudestaan, uusin kengät ja toisen rannekkeen myös. 

EI OLE AUTENTTISET TASKUT EIKÄ VYÖTÄRÖ, RATKON JA OMPELEN UUSIKSI <- mikä pilkunviilaaja missä. 

No, muutaman tunnin jälkeen olin madaltanut housuja, eteen tuli vetoketju, tavallinen vyötärökaitale vyölenkkeineen ja sivutaskut. 

Kolusin pari päivää sitten kirpparia ja  halusin etsin kenkiä mistä maalata Kotetsulle oikeanlaiset kengät. Kertaalleen jo kiertelin pöydät ympäri pikkusälän perässä kunnes muistin että ai niin, ne kengät joten kiersin uudestaan. Ajattelin jo että ei sellaisia ole täällä missään ja sitten tuli nämä eteen. Sen jälkeen olin ihan varma että hintaa on liikaa ja ovat liian pienet. Hinta oli 3 e ja kokoa sen verran että irtopohjallisilla saa sopivan kokoisiksi. Teki mieli vähän itkeä.  

Autenttisimmat mitä tähän hätään sai ja mitä on koko kesänä näkynyt. 

Ja tässä samat maalien jälkeen

Suurinpiirtein puolitoista päivää väänsin Kotetsun kanssa ja sitten oli taas puku valmis. En ole ikinä aiemmin lähtenyt tekemään samaa pukua uusiksi, mutta Kotetsu on sellainen jota jaksaa höylätä kerta toisensa jälkeen (kuulostinpas irstaalle...) Yleensä en edes innostu mistään casual-vaatteista, mutta tämä oli sellainen jota oli kiva tehdä ihan kolmanteen kertaan uusiksi, vaihtelevin kokoonpanoin. Toisekseen casuaalit on sellaisia missä helposti tulee tahattomasti tai tahallisesti vähän oiottua mutkia "no nää nyt on mustat suorat housut missä on etuprässi, saa kelvata vaikka vyötärö ja taskut ei matchaa alkuperäiseen" joten siinäkin mielessä oli kiva nyt vihdoin tehdä kunnon viilausversio. Kotetsu olisi kuitenkin mennyt jossain vaiheessa uusiksi niin onpahan sekin nyt pois alta.  

Jotta näin. Saa luvan olla v.final nytten.

Nyt on musta rannekekin enemmän sen näköinen kuin pitää.  

Oli harvinaisen turhauttavaa stailata etuhiuksia tietäen että hattu kuitenkin peittää ne melkein kokonaan... Partaakin kokeilin uudesta materiaalista ja tuntui pysyvän paljon paremmin kiinni. Silmämeikkiäkin kokeilin uudella lailla vaikkei tässä niin näykään. 

Näillä siis lähdetään, toivon parasta mutten pelkää pahinta. Bring it on, ECC!  

Scout WIP osa 2/? "Oho, melkei valmis"

Scout meni aika totaalisesti jäihin siksi aikaa kun vietin laatuaikaa tappelin Eurokankaan punaisen tekonahan kanssa Simonin parissa. Scout oli kylläkin jo silloinkin sen verran hyvässä mallissa ettei tullut sellaista fiilistä että "yhyy tää ois ehk tärkeempi tehdä mutkun". Traconin jälkeen aloin sitten järjestelmällisesti joka päivä tehdä pukua eteenpäin. Tällä hetkellä täysin valmiita on dagger, toinen irtohiha ja kaulahuivi. Kengistä ei ole vielä kuvaa, toinen saapas on viimeistelyä vaille valmis kylläkin.
Saatte nyt aika läjän kuvia:

Tämän takia mitään ei kannata heittää hukkaan. Daggerin varressa on puuriman lisäksi muunmuassa grillitikku ja kaksi lankarullaa. Itse terä on konepahvia. 

Itse varren muotoilin teollisesta paperimassasta joka on nyt tällähetkellä paras massa ikinä (Simonin pora oli samaa ainetta). En tiedä onko tuolla jotain eroa paperclayhin, hioa, veistää ja kaivertaa voi helposti ja jos käykin kuivumisen jälkeen niin että joku kohta kusee, siihen voi iskeä lisää massaa. Terässä on päällä tekonahkaa ja tuo ruskea mönjä on kohoväriä jolla viimeistelin saumoja.   

Le valmis. Spraymaalia, askartelumaalia ja varren pohjalla on vielä gessoa. 

Vasemman käden irtohiha. Oikea on muuten identtinen mutta ilman höyheniä. Höyheniä on sävytetty maalaamalla käsin ja sitä ennen muotoiltu höyryttämällä. Tupsuista mainitsen sen verran erikseen että ne on tehty silkkilangasta jota lojuu täällä ylimääräisenä. 

Jos en tietäisi, olisin varma ettei nuo housut edes mahtuisi päälle :B Istuu päälle kuin nakinkuori. Noista puuttuu enää koristenappeja, niittejä, lahkeensuiden viimeistely ja ketju. 

Siinä on tekonahkakerros poikineen. 

Edelleen dissaan pelin pukusuunnittelijaa tuon haarakoristeen ansiosta. Ainoa hyvä puoli on se, että tuon pitkän kaistaleen alle sai kätevästi vetoketjun piiloon. 

Housut takaa. 

Liivi josta myös puuttuu enää nappeja, niittejä ja muutama remmi. Kauluksessa on kaksin kerroin tukikangasta.  

Takaa ei meinannut saada järkevää kuvaa mitenkäänpäin koska se on niin muotoon ommeltu. 

Noille niskan koristeapplikaatioille olisi tehnyt vähän mieli itkeä. Kaikilla muilla hahmoilla on ihan asiallista roinaa vaatteissa ja sitten Scoutille ängetään jotain... jännää... Tämä oli edelleenkin ainoa järkevän näköinen vaate jossa voisi edes kuvitella liikkuvansa kunnolla joten se saa luvan kompensoida random wtf dude-yksityiskohtia. 

Noin yleisesti ottaen tuo puku on tullut paljon nopeammin kasaan kuin oletin. Edellisessä Scoutissa meni yhteensä se ~150 tuntia, tähän on nyt mennyt 50-60 ja reippaasti on voiton puolella jo. Tosin tässä vaiheessa on nyt niin sellainen olo ettei jaksaisi enää yhtään mitään. Mietin jo että talvidesuun olisin tehnyt kolmannenkin Scoutin. EI. Kolmas samanlainen nahkaläjä vuoden sisään olisi jo liikaa koska sen ajattelemani puvun koriste+roinataso on ehkä kaliiberia tämä puku ja se edellinen yhdessä x_X Jotain muuta sinne siis.  

Mutta ellei tässä nyt tapahdu ihan jotain katastrofaalista, niin eihän tuon puvun kanssa ole hätäpäivää, päälle kuukausi vielä aikaa 8D Tässähän ehtii vaikka mitä...

Tengen toppa Gurren Tracon

Pistetään täältäkin samaan syssyyn coniraporttia kaikkien muiden sekaan. Traconista tuli sangen erilainen taas vaihteeksi kuin muista coneista tähän asti koska olin tuomaristossa, sekä yksilö- että esityskisan puolella. Ensin ajattelin että onkohan liian raskasta jos olisin kumpanakin päivänä joten alunperin ilmoitin itseni vaan lauantaille. Mietin sitten loppuvaiheessa että no samaan syssyyn pistetään vielä se sunnuntaikin. Rankkaa kyllä oli, mutta kivaa. Väsymystaso on hyvin pitkälti Over 9000! joten seikkaperäistä raporttia ei nyt tule koska aivot ei toimi. Tämäkin päivä meni kokonaan kissan kanssa nukkuessa sekä koomatessa korealaisen nettiropen parissa.
Monesti on kyllä käynyt mielessä että mitähän kaikkea siellä backstagella kelaillaan kun päätetään voittajia, joten tämä valaisi sitäkin puolta jonkin verran. Ei se kyllä ihan niin helppoa ole kuin mitä saattaisi yleisöstä ajatella.  En kyllä ymmärrä miten alkuaikoina tehtiin päätöksiä ilman referenssikuvia tai ennakkotuomarointia... Ei se homma helppoa niidenkään kanssa ole, mutta auttaa asiaa huomattavasti.
Erityisen ilahduttavaa tänä vuonna oli nähdä kuinka paljon oli ihan nuoria cossaajia mukana ja millaisella innolla he olivat mukana. Tuli kyllä entistä vanhempi olo, mutta ei se mitään :'D Onneksi olkoon vielä näin blogin kautta puku- että esityskisojen sijoittuneille sekä kunniamaininnan saaneille!

WCS-puolen tuomareiden työtä en halua edes ajatella koska kisa oli suorastaan yllättävän kova. Useamman esityksen kohdalla olin ihan että "oooh, WUT IS DIS AWESOMENESS ;o;".

reaktioni kisan jälkeen kun ilmoitettiin että tuomarit menevät pohtimaan kolmea parasta 

Ja jopa kiitettävä määrä osallistujia karsinnassa tällä kertaa!. Perkule kun meinasi tulla tippa linssiin kun Jaappaniin lähtijät ilmoitettiin. En vetistellyt pätkääkään edes silloin kun itse sain Desuconista edustuspaikan joten olin hieman että mitäs tämä nyt on. Onnea siis myös uusille Suomen edustajille ja muillekkin sijoittuneille o/
Joka kisa oli itseasiassa todella tasokas alusta loppuun. Nettipukukisan osallistujia en tosin tiedä koska sinä aikana tehtiin sunnuntain tuomarointi. Mutta jos sama malli jatkuu sekä pukujen että esityksien kanssa tulevaisuudessakin niin huhhuh 8D

Koko Tracon meni suurinpiirtein 90% backstageilla heiluessa joten ihmisten keskellä hengaus jäi hyvin vähälle. Lauantai varsinkin meni hyvin pitkälti niin, että amulla suoraan bäkkärille ja siellä oltiin niin kauan kunnes piti mennä saliin seuraamaan kisoja. Ja kisojen loppuessa alkoikin jo porukkaa lähteä conipaikalta kuka minnekkin :B Joten itse tapahtumastakaan en voi sanoa mitään kun ei paljoa mitään yleismeininkiä nähnyt.

Sunnuntaina siis oli vasta aikaa ottaa photoshoottia ja oli kyllä harvinaisen hyvä että alunperinkin kaavailin pitäväni Garlock Simonia kumpanakin päivänä. Sain vieläpä miwan cossaamaan kanssani Gurrenia joten seurana oli timeskip-Nia. Paikalla oli vielä ajoittain harvinaisempi space-Yoko jonka kanssa tuli  hengattua myös. Terveisiä sinne o/


Itse puvusta raportoin vielä toisen kerran, mutta tässä muutama kuva jotka otti miwo:
(myöhemmin tulee vielä lisää koska suurin osa kuvista on vielä saamatta + Simon menee uudelleen käyttöön)

hajoan siihen että Simon pitää hiuksiaan lasien takana -> olin lasien kanssa puolisokea koska letti tiiviisti silmillä

Herkistely on herkkää sekä kivirappusilla että puun kera.

RAAAAAAAH!

Löysin Anikin ;o; Huutoni backstagelta kuului varmaan ulos asti kun space!Yoko tuli ilmoittamaan että tuolla ois Kamina joka haluaa kuvia. Ilmoitettua nickiä en muista enää  Elmore oli siis Kamina o7

Ja ihan loppuun tällainen kiva loppukevennys. Hajosin aika huolella kun zoomailin vahingossa kuvaa :'D Klikatkaa ihmeessä suuremmaksi niin selviää conin yksi teemoistakin.

Simon ja art of trolling

Jospas sitä vähän päivittäisi että missä puku on menossa, melkein viikko meni tässä välissä etten tehnyt asian eteen yhtään mitään, tosin siitä syystä että olin eri paikkakunnalla jne, eikä siksi että olisin vaan laiska. Nyt on kuitenkin kaikki puvun osat aloitettu.

Simonin kaksiriviset vyöt pisti ensin vähän mietityttämään, lähinnä sen takia että Simonilla ei näy edessä muutakuin solki, ei mitään ns. ylimääräistä lerpaketta niinkuin tuon mallisissa vöissä yleensä. Suoraan tarvittavan laisia ei ole tullut vastaan sitten mistään, joten ostin ebaysta kaksi identtistä normisolkista nahkavyötä. Tai niin luulin, kyseessä oli siis useamman tuotteen huutokauppa ja kaksi niitä ostin. No ylläripylläri, kun vyöt sitten tulivat, valkoisen sävy on kummassakin eri, toisessa on leveämmät reikäniitit ja toisessa ei mene niitä reikiä edes koko matkalta... Ja kaiken lisäksi toinen on pahimmoiksi pari milliä leveämpi. Kirpparilta ostin aiemmin pari kangasvyötä mistä irroitin nuo isot soljet ja eihän se toinen valkoinen vyö mennyt siitä läpi. Totesin että shit happens, pistin nahkavyön poikki, viilsin vähän reunoja, survoin päät soljen sisään kiinni ja liimasin :B
Aukaistavat soljet jää siis taakse takin alle piiloon ja edessä olevat ovat vaan koristeena. Olen kuitenkin sen verran hifistelijä mitä cosseihin tulee, että tuo vöiden epäsymmetrisyys ottaa aika iloisesti päästä, vaikka se onkin vähän sitä laatua että ei sitä erota ellei erikseen sano.

Patenttiratkaisut FTW. 

Aiemmin jo hajotin aivojani Simonin designin randomiudessa sen suhteen, että kaulakorsetin olevassa vetoketjussa ei ole vedintä ollenkaan. Eikä kyllä siinä vyötärökorsetissakaan. Siispä kaulakorsetissa on avoketju kivasti takana ja edessä on ketju vaan näön vuoksi 8D Vyötäröversiossa nyt ei ollut sen kummempaa ongelmaa, piti vaan iskeä vetoketju eri päin kuin yleensä. Mutta täytyy sanoa että on taas design-trollaus huipussaan...

Kengät on myös vaiheessa, totesin että vanhat arrancar-saappaat on hyvin pitkälti oikean malliset, mitä nyt 8 sentin korko löytyy. Mutta ei se mitään, se menee kivasti piilokorkona bootcoverien alle! Vähän tulee laskettelumono-profiilia, mutta Gurrenissa melkein kaikki kenkädesignit ylipäätään on jokseenkin derp. Sitäpaitsi korko uppoaa piiloon yllättävän hyvin.

Nuppineuloilla vasta kiinni, takana näkyy vähän alkuperäistä korkoa. Saappaita piti myös jatkaa joten tuosta valkoisesta raidasta lähtien varsi on ihan kankaalla jatkettua. Mutta olenpahan 8 senttiä pitempi, trollol >:D

Ja ne lasit... Tuhlasin tuntikaupalla aikaa siihen että metsästin ebaysta sopivan mallisia aurinkolaseja ja valmiiksi keltaisilla linsseillä. Asiaan toi oman jännyyden se, että jopa concept artissa Simonin hiuskoristeen virkaa toimittavat lasit näyttävät erilaiselle herran päässä kuin erikseen piirrettynä. Päätin sitten etsiä silmillä olevaa versiota, koska meinasin niitä itsekin jossain vaiheessa niin pitää. En yhtään liioittele siinä että useamman illan etsimisen jälkeen löytyi ne oikeat ja siedettävään hintaan vieläpä
.

Tälle ne näytti tullessaan...

Ja tälle spraymaalin jälkeen. Tuo on otettu vielä sankojen kanssa. Ruuvasin ne irti ja ompelin tilalle nauhan että lasit on helpompi viritellä peruukin päälle ja pois. Ja istuvat myös hiusten päälle siten paremmin. 

Pora on vielä kuivumassa joten siitä en ottanut kuvaa, en ole kyseistä paperimassaa ennen edes käyttänyt joten jännään että kuinka hyvin se pelittää.

Loppuun voisin laittaa sitten melkein kokopuku previkkaa, kuvat otin jo jokin aika sitten. Valmiina on nyt vyöt, housut ja korsetit. Kummatkin tekonahkakorseteista on luitettu, kaulaan tuli muoviluuta ja vyötäröön metalliluuta ihan siksi että sitä sattui metallisia olemaan ylimääräisenä sopiva määrä.

Ilman minkäänlaista meikkiä niin vähemmästäkin on derp

Ja takaa. Edelleen vihaan tuota punaista tekonahkaa, mutta siitä huolimatta se tuo tuohon helmaan kivaa raskautta ja woosh-efektiä kun liikkuu. Kummiskin vaan juoksen Traconissa edestakaisin takki lepattaen...

Tänään päivällä tein ihan muita projekteja, mutta päätin loppuillasta silti koittaa vielä tähtilasien tekoa. Joskus aikoinaan ostin Etolasta Lexania (taipuisaa pleksiä mitä voi leikata saksillakin) ja ajattelin siitä lähteä liikkeelle. En millään halunnut sotkea lasimaaleilla, joten sattumoisin löysin ohutta punaista PVC kalvoa jota ajattelin liimata pleksin kanssa yhteen. Koko rojekti hirvitti jo alussa koska yleensä muovista käytän vaan softista enkä ole perillä mistään muovin saloista ylipäätään. Siinä sitten piirtelin ensin mallin, sovittelin ja piirtelin lisää ja leikkasin pleksiä, sen jälkeen vähän taktisia viiltoja ja liimaa.  Koko homma meni _huomattavan_ paljon nopeammin ja helpommin kuin olin ajatellut. Vielä täytyy keksiä joku MacGuyver-ratkaisu siihen miten nuo lasit pysyy päässä. Mutta lopputulos on nyt tällähetkellä tämä

Kuva tärähti koska energia alkoi olla jo lopussa. Laseista näkee ainakin hyvässä valaistuksessa ihan kiitettävästi läpikin. Näidenkin muoto ja koko itseasiassa vaihtelee concept arttien ja screencappien välillä... Punainen PVC kalvo on kiinni alapuolella.

Ultimate task nyt on että tällä viikolla saisin Simonin valmiiksi asti, tai edes siihen asti että voisin hyvällä omallatunnolla jatkaa taas Scoutin kanssa... 

Tageja ja Traconia

Sainpas minäkin osani tästä. Eli:

On kuusi asiaa jotka teidän täytyy kertoa.
3 negatiivista ja 3 positiivista, tietysti rehellisesti. Lopuksi taggaat kuusi blogia ja linkkaat alas blogin, joka sinut linkkasi.

Kolme negatiivista asiaa jotka sinun täytyy kertoa.
1.Cossi joka on vähiten suosikkisi ja syy.
2.Huonoin kokemus conissa.
3.Huonoin conisi ja syy.

Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa.
1. lempi cossisi ja syy.
2. Paras kokemus.
3. Paras conisi ja syy.


1.Cossi joka on vähiten suosikkisi ja syy.
Tämä on hankala koska yleensä dissauksen kohteena minulla on nimenomaan se että naama+puku=epic fail eikä niinkään se puku itse. Pari Clampin sarjoista olevaa cossia on sellaista että facepalmaan kovaa sitä että lähdin ne tekemään, en edes halua sanoa hahmoja. Sen sanon etten edes omista kyseisiä pukuja enää vaan ovat joko myyty tai lahjoitettu teatterille.


2.Huonoin kokemus conissa.
Ensimmäinen Cosplaygaala koska conissa pukua päälle laittaessani saumat olivat sanoneet itsensä irti. Nakinkuoripuku organzasta, never again. Koko loppucon meni ihan plääh koska otti niin paljon päästä.


3.Huonoin conisi ja syy.
Ensimmäinen Tracon. Puhtaasti seuran takia.
Ihan conin itsensä aiheuttaman huonouden takia Iicon sekä Tsukicon 1-2 ovat aika tasoissa. Iicon oli vaan mitäänsanomaton koko tapahtumana (ja vaikka kisapalkinnot eivät ole se most important thing niin silti, kamoon hei, yksi ainoa kappale mangaa palkintona kahdelle ihmiselle jaettavaksi? Edelleen mietin että oliko määrä halkaista kirja niin että kumpikin saa osansa vai wtf :B Kertoo ehkä jotain conin budjettitasosta). 

Tsukiconit taasen ovat olleet fail kaikilta osin; liian suuri ihmismäärä tilaan nähden, järjetön jonotus... Tiiätte kyllä.

Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa:

1. lempi cossisi ja syy.
Eikö kaikki jo tiedä tän? No jokatapauksessa, Slap up party - Arad Senkin Baron. Hahmo on <3, hahmodesign on <3 ja puku on yksi harvoista jossa yksikään kohta ei ota pattiin niin paljoa että se häiritsisi julmetusti itseä. En laita kuvia koska olen muutama entry takaperin jo floodannut sitä.

2. Paras kokemus.
Pakko on sanoa tuo Scoutin Jade phraxi version tekoprosessi joka sitten johti siihen että Desuconin Eurocosplaykarsinnoista tuli se edustuspaikka. Puvun teko itsessään oli jo ihan julmettu rutistaminen ja jonka aikana tapahtui sitä sun tätä ja yhdessä vaiheessa jo pelkäsin etten ole Desuun mennessä edes sellaisessa kunnossa että voisin tehdä minkään sortin esitystä. Mikä tahansa maininta sen jälkeen olisi ollut minulle ihan riittävä kiitos, mutta että vielä se ensimmäinen sija. Kirjaimellisesti aika tajunnan räjäyttävä lopputulos oli tällä. Tästäkään en floodaa kuvia tälläkertaa.

3. Paras conisi ja syy.
Mietin tätä hyvän aikaa ja kollektiivisesti sanon että Desucon koska Desussa pelaa kaikki niinkuin pitää. Tämänvuotinen oli vielä omaltakin osalta sellainen ettei puku eikä mikään rieponut. Ainoastaan se riepoi että pitämäni ohjelmasta jäi yleisön mikittäminen pois = nauhoituksen yleisöäänistä ei kuulu oikeastaan mitään, mutta shit happens. 

Ketäs tässä tagaisi... En tiedä ovatko saaneet jo muualta tageja, mutta:
Yaci, Lirlys ja Serenity

Ja meikän siis tagasi AG

Ja sitten sen kunniaksi että sain taas slaagin tajutessani että Tracon on heti kuun alussa eikä puolivälissä niinkuin olen jostain syystä luullut, saatte WIP-kuvia että on sentään jotain katseltavaa TL;DRn lisäksi. 

Voisin tässä samalla kertoa juurta jaksaen kuinka olen kehittänyt viha/rakkaussuhteen Eurokankaan punaiseen tekonahkaan (kyllä, juuri siihen missä on nurja puoli kudottua puuvillaa ja jonka nahkapinnoite lähtee riekaleina irti jos sitä tempoo tarpeeksi kauan), mutta en kerta kaikkiaan jaksa koska hermot paloi siinä kohtaa kun ensin tuin nahan jäykimmällä tukikankaalla mitä kaupasta löytyi, sen lisäksi harsin aluskankaaseen kiinni ja se ei_vieläkään _käyttäytynyt niinkuin pitäisi. Olen nyt vähän aivot pellolla asian suhteen koska olen samalla koneella ommellut jotakuinkin kymmentä erimallista tekonahkaa ja PVCtä ilman ongelmia, ja tämä on ainoa jonka kanssa ei meinaa toimia sitten mikään. Noh, voiton puolella kuitenkin ollaan koska enää ei tarvitse sitä kangasta applikoida tähän muutakuin muutama suora kaistale. 

Jee, peili-in progress kuvat %D Peruukki on aikalailla kuosissa. Kaulus on noin HC-derp siksi koska reunoihin tulee kanttaukset. Jos ette tästä vielä arvaa hahmoa, niin... 

Captain obvious kera tämän kesän trendin, eli tekonahka-applikaatiot. Hihat on vielä ihan vaiheessa joten en alkanut edes nuppineuloilla iskemään niitä kiinni. Myöhemmin sitten lisää~