Cosplaygaala 2012 ja Kyllin hyvä

Viime entry taisikin olla kuumaa kamaa, koska yksittäisen entryn lukijamääräennätys rikkoontui edellisestä aika railakkaasti...

Olin jokin aika sitten jo neljännen kerran käymässä sekä kisaamassa Cosplaygaalassa. Olen tykännyt Gaalasta ihan alusta asti ja pitänyt sitä yhtenä lempparikisoista, joten piti siellä nytkin käydä. Ja ihan jo siitäkin syystä piti, että olin jo melkein sen parisen vuotta sitten päättänyt, että Garlock Simonin jälkeen teen Kylie Minoguen, kavereiden kesken Kylli-tädin Gaalaan. Pukuversiokin tuli päätettyä heti silloin aikoinaan, yritin kyllä välillä vilkuilla että josko löytyisi vielä parempi versio, mutta mikään muu ei napannut ihan samalla lailla.
Minulla oli yksi ristiriitainen etu; en näytä pätkääkään Kyllille, mutta hahhah, eipä Kyllikään näytä tavalliselta itseltään niissä kuvissa minkä pohjalta lähdin tuota suunnittelemaan :P

hnngh

Tuli kyllä taas huomattua että elävien ihmisten cossaaminen on ihan eri luokkaa kuin piirrettyjen ja tietokoneella mallinnettujen. Oman haasteen heti lyö se, että näet mallikuvasta pahimmillaan/parhaimmillaan tasan tarkkaan sen, että mitä materiaalia sen kuuluisi olla. Kyseisen Kylli-tädin version korsettivyöhän on osin kasattu kultaketjuista mutta ihan kuin sellaiseen olisi a) varaa tai b) jos olisikin, mistä löydät ketjuja täsmälleen identtisellä kierteellä kuin mallikuvassa.

Onneksi en halunnut tehdä Get outta my way-videopukua jossa on pelkkä kultaketjukorsetti, painoa luomuksella on tarinan mukaan mukavat 16 kiloa. 

Lähdinkin liikkeelle vähän sillä asenteella että yritän tehdä mahdollisimman hyvännäköisen puvun sillä materiaalivalikoimalla mitä minun on realistista hankkia. Ja varsinkin hiusten kanssa piti ottaa aika rankasti omia taiteellisia vapauksia. Siinä vaiheessa kun mistään mallikuvista ei näy hiuksia kuin parin suortuvan ja hiusrajan verran, mutta tietää että kohteella on pitkät (ja oletettavasti paksut) kihartavat hiukset ja itsellä on omaa hiusta ~5 senttiä, peruukki on pakollinen.

kuva: AG

Harmi että koko into lässähti loppua kohden koulujuttujen takia ja Gaalaa edeltävänä iltana olin jo siinä pisteessä, että lähdenkö koko pippaloihin lainkaan (tämän lisäksi puvun kanssa meni pitkälle yli puolenyön ja silti tuli juosten kustua). Totesin kuitenkin, että jos en lähde niin viimeistään kadun siinä vaiheessa kun olisin katsomassa "tavallisena rivikatsojana" kisaa. Onneksi kuitenkin lähdin, koska olin niin kauan sitä tilaisuutta odottanut.
Ja hirveästi toivon että Gaalaa ei kuopata ikuisiksi ajoiksi, viime kerralla jo väläyteltiin että saattaapi olla viimeinen, tälläkin kerralla kuultiin sama. Itse en henk. koht. ymmärrä sitä, että ensin itketään ettei Hesassa järjestetä ikinä yhtään mitään milloinkaan ja sitten kun se tapahtuu, ei tulla paikan päälle. Rakkaat ihmiset, mitä? Eikö tapahtuma ole käymisen arvoinen ellei sillä ole -con päätettä? Kisojen kanssa oli käynyt taas katoa vaikka ilmot lojahtivat alunperin kiinni parin päivän sisällä. Itse olen ollut kisoissa mukana pyörimässä vuodesta 2005 ja olen yhä edelleen vakaasti sitä mieltä, että CosplayGaala on lempparikisojani Traconin ja Desuconin ohella. Minua ei edes jaksa haitata bäkkäritilojen ahtaus jostain syystä (okei, tänä vuonna haittasi, koska minun ja mai waifun piti leirittäytyä johonkin tekemään minulle sotamaalaus. Meille ehdotettiin sitä isompaa pesuhuone/vessaa ja sinä aikana kun siellä olimme valmistautumassa, oveen koputettiin about 100 kertaa puolen minuutin välein. Otti ehkä hermoon. Ihan ymmärrettävää siinä mielessä, että tyhjästä on paha nyhjästä, mutta silti).
Mutta, hirveästi toivon että jos Gaalaa nyt ollaan ihan aikuisten oikeasti kuoppaamassa, niin ei ainakaan ikuisiksi ajoiksi. Ihan jo siitäkin syystä, että kisakonsepti on niin kiva ja mukava ja ihana kun cossattavan alkuperää ei ole rajattu sinne Aasian suuntaan. Todella mukavasti tänä vuonna saatiin sitä Jotain Muuta (tm) vaikka osallistujia olikin ehkä vähänlaisesti.

lavakuvaa: Kyuu Eturautti

Puvusta itsestään... En ole täysin tyytyväinen puvun lopputulokseen, sitä olisi voinut parannella vielä. Esitykseen en ollut tyytyväinen ollenkaan, koska tiedän että olisin pystynyt parempaan. Puolen sormen mittaiset tekokynnet ja 15 sentin piikkikorot veivät liikaa keskittymiskykyä. Siihen olen tyytyväinen että sain ideani toteutettua ja tämä riitti minulle ihan hyvin tällä kertaa. Ja kuuleman mukaan olin ollut sangen uskottava trappi. Eli vielä parempi, koska välillä on kiva hämmentää ihmisiä 8D

Olen pyöritellyt mielessä että josko sitä tekisi toisenkin Kyllin, koska pukuvaihtoehtoja on vaikka muille jakaa. Jos tekisin, niin tekisin ihan hengauspuvuksi. Mutta saas nähdä toteutuuko tämä. Kyllissä on vähän se vika, että (iso) osa käytetyistä mekoista on ihan designer-kamaa ja minusta tuntuu vähän nihkeältä tehdä kopio esim. Gaultierin tai McQueenin luomuksesta. Tieto lisää tuskaa jne.

Pienellä kaivelulla sain tietää että ihan tämä kimonokin on McQueenia. Olisi niin hieno tehdä, mutta... :x

Mutta ennenkuin uudet mahdolliset Kyllit tapahtuu, suunnitelmissa on jotain sitä ennen. Ja le gasp, teen jotain ennennäkemätöntä, nimittäin kaapucossin 8D Alunperin vähän himottelin talveksi jotain pikkutarkkaa nyherrystä, mutta totesin sitten, että EI. Laittelen tästä vielä myöhemmin lisää, nyt on sitten oikeasti tulossa se Clamp. Hahmoa en paljasta mitenkään muuten kuin että googlen ja kuvahakujen perusteella kyseistä hahmoversiota ei olla tehty vielä ollenkaan, ei edes kummankaan rapakon takana. Tämän kanssa pitää myös tehdä vähän omia luovia ratkaisuja, mutta eri syystä kuin Kylli-tädin kanssa...