Jotakin syvällistä yöpohdintaa ™

Lukaisin tässä jokin aika sitten Bubukuutin entryn Suomen skeneen liittyen, josta aloinkin miettimään että miksi ylipäätään aloitin harrastuksen alunperin ja miltä pohjalta. Minulla on ollut lapsesta asti iso mielenkiinto naamiaispukuihin ja hypin aina seinille kun koulussa ilmoitettiin että tulee vappu ja pidetään jonkinsortin naamiaiset. Jo silloin lähdin miettimään ihan valmista hahmoa minkä puvun haluaisin heittää niskaan. En tykännyt harrastaa mitään random-hahmoja esim. "no mä ny laitoin turkiskorvat ja hännän ni oon kait joku kissa sitten, lolsnort". Disney-leffoista kaikki hahmoni olivat peräisin ja eipä niitä ikinä tarvinnut kauaa edes miettiä (paitsi eräänä vuonna jolloin eräs nimeltämainitsematon teinibändi oli kovasti pinnalla ja pakko oli esittää yhtä heistä. Mutta tästä ei puhuta, hyshys).

Tämän lisäksi tykkäsin tehdä ihan suoria kopioita suosikkibändieni vaatteista. Tai no... niitähän olikin tasan yksi bändi mikä piti pintansa kaikkien muiden lyhytaikaisien ohella. Nimittäin Abba. Tein ala-asteella kopion eräästä puvusta johon ihastuin samantien kuvat nähdessäni. Ja tähän maailman aikaan ei ollut mitään youtubeja tai kunnon internetziä, joten tempasin vaatteen kasaan käyttäen muutamaa maksimissaan tulitikkuaskin kokoista kuvaa jotka olivat eräässä kuvavihkossa (huusin ehkä mielessäni hallelujaa siinä kohdassa kun tajusin että siinä himokalliissa ultimate limited edition 4disc packissa oli osa kuvavihkoa pyhitetty esiintymisvaatteille ja niiden yksityiskohdille). Olen tekemästäni puvusta edelleen ylpeä, mutta mielessä on käynyt että tekisin siitä vielä ns. kunnon version entistä autenttisemmalla kankaalla ja kaavalla.

Asagi ~12 v tykästyi tuohon tunikaan keltaisella kissalla varustettuna niin paljon että pakko se oli tehdä. Olen ehkä ikuisesti kiitollinen silloiselle käsityönopettajalleni joka hyvin pitkälti antoi minun tehdä sitä mitä halusinkin koko ala- ja yläasteen ajan. 

Yläasteella tuli sitten se vaihe, että tein järjestyksessä uniformupuseroita Star Trek sarjoista (TNG ja DS9/Voyager kausilta). Ja kyllä, minulle naurettiin. Ja lujaa. Mutta en jaksanut välittää koska oikeasti tykkäsin tehdä trekkipaitoja. Ja kehtasin pistää yhden päälle vieläpä koulukuvaan. Muahah!

Tämä jäi kuitenkin tekemättä. Otti loppujen lopuksi kuitenkin liikaa luonnon päälle kun kaveri nauroi luonnoksiani näyttäessäni päin naamaa. Tosin tästä seurasi se, että käsityönopettaja sanoi kovalla äänensävyllä että "älä naura, anna sen tehdä mitä se haluaa". Snif ;_;<3

Tämän jälkeen tuntui joidenkin vuosien jälkeen lähinnä loogiselta animeen/mangaan tutustuessa että cosplayhin tieni vie jossain vaiheessa. Ensimmäinen virallinen cosplaypuku tulikin sitten tehtyä 2005 keväällä ja sattui olemaan vielä sellainen sauma että Turun Kirsikankukkacon oli ihan nurkan takana joten siitä tuli samalla eka con ja myös kisakäynti. Hahmon tekoa oli mietitty pitkään ja hartaasti kahden eri vaihtoehdon välillä ja se jäljelle jäänytkin tulikin tehtyä myöhemmin samana vuonna.
Jos vertaan mitä oma pukuilu on nyt verrattuna siihen mitä se oli alkuaikoina... En tiedä mikä yleinen epidemia tällähetkellä on, ettei ihmiset tunnu löytävän cossattavia. Sama on minunkin kohdalla. Jossain vaiheessa kun tuntui että ei edes tapahtumat riitä kun pitää tehdä se, tää tuo, ja vielä nuo kymmenen muuta. Hahmojen suhteen.. no, nykyään yritän oikeasti vähän katsoa ettei tule niitä totaalisia huteja niinkuin yhtenä kautena. Enkä myöskään enää halua toistaa sitä virhettä, että lähden tekemään hahmoa josta en oikeasti tiedä paljoa mitään. Tämäkin yksi tapaus lähti siitä syystä, että puku oli niin ihkuraksupoksu että oksat pois, mutta neliosainen manga oli myyty loppuun jo vuonna nakki ja oli siihen aikaan niin kiven alla löytää että itkuparkudraamavinku. Ja tottakai juuri siinä tapahtumassa joka toinen ihminen tuli kysymään että "mikäs tämä hahmo on ja mitä se tekee jne jne." kun taas missään muussa tapahtumassa ei ole tarvinnut selitellä mitään, korkeintaan tavata ihmisille sarjan tai hahmon nimi 9_9 Oli suhteellisen kiusallinen tapaus se.      

Tästä kuitenkin jäi käteen se, että jos löydän (useimmiten ihan vahingossa) The_Hahmon jonka pukua haluan aloittaa 'nyt heti 5minuuttia sitten',  mutta sarjasta ei ole mitään hajua ennestään, niin oikeasti waretan emulaattorille sen ikivanhan pelin tai katson sen himopaskan CGI-leffan missä ei ole päätä eikä häntää, selkäpaloista puhumattakaan, tai mitä tahansa kunhan saa edes jotain tuntumaa siihen että mitä oikein on tekemässä ja onko tämä nyt loppujen lopuksi edes sen arvoinen hahmo että sen eteen jaksaa vääntää töitä. Ja pelkkä hahmoselostuksen lukeminen ei riitä. Koska siitä oikeasti jää aika plääh maku suuhun jos on ihan että 'rallallaa, enpäs tiiä miten pitää posea ja mitä tekis ja miks toikin tossa vinkuu että oon ihan off character...'  Ihan oikeasti on miljoona kertaa kivempaa jos on joku pohja sille mitä tekee (useimmat taitaa tietää valitettavan hyvin esim. sen kuinka paljon nautin heilua ja molestata ihmisiä Leeronina >:3 )

Pukujen suhteen taasen... Minulla on muutama pukuformaatti mistä en vaan jostain syystä suuremmin innostu vaikka mikä olisi; koulupuvut, uniformut (trekki oli poikkeus) ja ihan totaalisen perus kimono tai haori/hakama systeemit. En ole ikinä tykänyt tehdä ihan perus-peruskauraa. Koulutöissänikin keksin aina jotain omaa kivaa lisää jos piti tehdä vaatekappale x. Tuppaan olemaan sellainen että haluan ottaa samalla hieman jotain pientä haastetta kun valitsen hahmon, ettei se mene siihen että peruspusero tempaistaan vartissa saumurin kanssa kasaan. Jos ei puku sitä haastetta itsessään anna niin jos edes sitten proppi. Tosin valitettavan vähän on valitsemanilla hahmoilla ollut proppeja... Nykyään tunnun olevan vielä nirsompi cossieni kanssa kuin ennen ja hahmolla itsellään tuntuu olevan vielä enemmän merkitystä kuin aikaisemmin. Ja tästä seuraakin se ongelma, että viimeaikoina olen katsonut niin vähän animea että kaikki lempihahmot loistavat poissaolollaan, tai ovat niin overboardly äijiä että minun on niitä mahdotonta cossata.

Needlessin Adam vetää jalat alta jo pelkästä herran nimen ajattelemisesta, mutta jos minun kropalla tuota lähtisi cossaamaan, ihmisten polvet menisi veteläksi ihan jostain muusta syystä kuin mitä hain alunperin takaa...

Ihan sarjojenkin suhteen olen nykyään niin nirso että ihan itkettää, mutta se on taas asia ihan erikseen. Olenkin viettänyt erinäisiä tunteja yrittämällä etsiä visuaalisen pohjan (eli hahmodesignin ja kuvagallerioiden) kautta  jotakin uutta katsottavaa ja sitä kautta cossattavaa, mutta suurimmaksi osaksi aika heikoin tuloksin.

Tosin, nyt on niin kova hinku tehdä joku kiva pikkuprojekti kun vuosisaldo on jotenkin laihanlainen ja Traconkin meni puihin, että kyllä se yksi puku varmaan vielä tänävuonna sittenkin tulee. Saa nähdä. Idea olisi kyllä jo...

edit: aha, bloggerin aikatagi näyttää näemmä ihan omiaan. Todellisuudessahan kello on ihan liikaa. Tai oikeastaan liian vähän.... 

Kuka cossaa ja mitä

Katselinpas taas pitkästä aikaa cosplay.comin uusimpia kuvia. Tuttuun tapaan välillä sai taas facepalmata olan takaa, josta aloinkin miettiä sitä että aivan, cosplayssa ei tosiaankaan ole mitään kiveen kirjoitettuja sääntöjä joten kuinka ns. sallittua on loppujen lopuksi edes mennä arvostelemaan toisen pukuja/naamaa/kroppaa/valitse valituksen kohde? Ainoat oikeat säännöthän on ainoastaan kisoissa ja niissäkin vaan yleensä rajataan kategoriat.
Kyllä, minua riepoo suuresti Narutosta levinneet sexy no jutsut jotka pahimmillaan ulottuu jopa Batmanin kaltaisiin teoksiin (ei, vaikken tykkää Jokerista niin ei siitä silti saa tehdä korsettiversiota ;__; se on VÄÄRIN. Tosin taas vain minun mielestä...). Kuin myös random lolita/punk/casual/yöpuku/jne cossit, puhumattakaan femme-versioista. Mutta minkäs teet? Ihan aikuisten oikeasti. Kun ei ole sitä Suurta Isoa sääntökirjaa jolla voisi pahimpia tapauksia mäiskiä päähän. Mutta sitten taas toisaalta, miksi pitäisi? Kerrankin joku harrastus mitä kaikki saa toteuttaa halujensa ja kykyjensä mukaan. Ja tuo taas tekee vaikkapa Cosfusta entistä julmemman. Kokonainen foorumi omistettu sille, että saa postata omasta mielestään paskoja pukuja ja cossaajia. Niinq reilukerho, anyone? Cosplay on kyllä oikeasti niin monitahoinen ja omalla tavallaan epämääräinen harrastus kaikessa säännöttömyydessään että ihan pää hajoaa.

Viime Bakaconin paneelissa tulin puhuneeksi siitä, kuinka sanotaan että isokokoiset ihmiset ei saa cossata sitä, tätä ja tota. Mutta tässäkin on olemassa sellainen porsaanreikä, että jos henkilö onnistuu tekemään Helvetin Eeppisen Puvun™, niin eipä siinä enää paljoa sitä henkilön kokoa katsella, katsotaan vaan sitä pukua suu auki jotta whoa. On käynyt allekirjottaneelle varsinkin erään tietyn henkilön pukujen kanssa cosplay.comissa rapakon takaa, nickiä en nyt tähän hätään muista. Mutta taas visuaalisen puolen ja näköisyyden kannalta sillä on väliä että minkälainen henkilö cossaa hahmoa x jos sille linjalle haluaa lähteä. Esimerkiksi minustahan nyt ei saa aivoja sulattavan söpöä Chiitä nyt tekemälläkään, saatikka Cardcaptor Sakuraa. Älkää ihmeessä kysykö miksi näitä on koitettu kantapään kautta (Puvut olivat kyllä varsin mukavia tehdä, ei siinä mitään). Hauskanpitohan ei ole kuitenkaan siitä puvun laadusta ja näköisyydestä kiinni. Tosin, välillä tuntuu sille, että juurikin näillä viidessä minuutissa pukunsa päälle heittäneillä, ja kyllä, kirjaimellisesti heittäneillä KH cossaajilla on aina keskivertoväkeä hauskempaa...

Jonkinlainen netissä pyörivä yleispätevä cosplay-määritelmä on se, että "kunhan näyttää hyvältä". Mutta kenen mielestä? Itsensä? Coniväen? Kaveripiirin? Naapurin koiran? Itsehän olen sitä mieltä etten näytä hyvälle missään cosplaypuvussa :I Jospas lopetankin cossaamiset sitten suosiolla tähän. Eikun täh..?

Toinen setti kirjoittamattomia sääntöjä koskee kankaita ja materiaaleja ylipäätään. Olen kuullut sellaisetkin määritelmät että ei saa käyttää taftia, sitä halvinta satiinia, eikä lakanakangasta. Lakanakangas on kyllä ihan aikuisten oikeasti aina huono ratkaisu, ellei pukukankaan kuulu rypistyä pelkästä katseesta ja näyttää halvalle. Halppissatiinia olen käyttänyt useammassakin puvussa. Kylläkin _aina_ se nurja puoli päällä. Laskeutuvuudessaan näin kavereitten kesken, lierusatiini on kyllä ihan omiaan. Tafti... ne shiftaavat taftit kaksifär...kaksivärisinä on kyllä kieltämättä pahoja. Tietyssä yhteydessä tafti kyllä toimii, toisinsanoen juhlapukuyhteydessä. Kummatkin cossit joissa olen kangasta käyttänyt, ovatkin luokittuneet tuohon suuntaan (nimenomaan täysin yhdellä värillä kudottu tafti ollut kyseessä). Materiaaleissakin tuppaa vähän olemaan se, että aina on joku johon se kaikkien dissaama kama sopii kuin valettu. Tosin vieläkin on näkemättä se yhteys johon alumiinifolio sopisi.

Tulipas taas niin ympäripyöreää tekstiä että ihan hävettää. Muttakun... ihan oikeasti hei D: Kaikki ne silmiä särkevät 5 min-cossaajat sun muut jatkavat rellestystään conipaikalla vaikka olisi kuinka kovasti mitä mieltä, joten miksi nillittäisin täällä kun voisin vaikka sen sijaan pelata nettiropea? *KÖH* Siis...

TL DR; Olisiko kenelläkään enää kivaa jos cosplayhin kehitettäisiinkin yhtäkkiä iso kasa Sääntöjä? Ja olisiko missään silloin enää mitään järkeä?




Ja asiasta kukkaruukkuun: Voi vitsit jos olisin puoli metriä pidempi ja omaisin toisen puolen enemmän massaa niin tekisin Legend of blue wolves-cossin :I Ihan jo siitäkin syystä että sattuu olemaan ensimmäinen ja ainoa bara mitä on ikinä animoitu. Koska kaikkihan tietää miten suhtaudun yaoihin, eikö? :F

 

Blogin avaus ja pukuiluvuoden yhteenveto

No niin, päätinpä sitten minäkin avata oman blogin mitäs... noin muutaman kuukauden harkinnan jälkeen :B Ei siksi "kun muillakin on", vaan siksi että tykkään jostakin syystä kirjoitella randomia juttua journaleihin ja blogeihin omaksi huviksi (ja muiden kiusaksi). Previkkakuvia työn alla olevista puvuista en todennäköisesti kovinkaan usein jaa, mutta valmiita kuvia ja kaikkea muita tosi jänniä (not) juttuja sitten senkin edestä.

Jos sitten jotain ns. asiaakin että saatte katselemista. Tämän vuoden uudet cosplayt tapahtumia on hyvin todennäköisesti tehty. Joten voisinpas lämmittelyksi pistää jonkinlaisen yhteenvedon että mitä on taas tullut tehtyä.

Aloitetaan Cosplaygaalalla. Valitsin hahmokseni Baronin sarjasta Slap up party - Arad senki, tehty Dungeon fighter online-pelin pohjalta. Syynä oli se, että... noh. Baron vei sydämeni sillä sekunnilla kun näin kuvia eräässä bara-blogissa. Mietin pitkään ja hartaasti että viitsinkö hahmoa tehdä, koska minulta puuttuu sellainen semi-olennainen asia kuin lihakset. Sain kyllä siitäkin huolimatta paljon kehuja ja suureksi yllätykseksi yksilökisasta napsahti kolmas sija <3 Puvusta tykkään kyllä ylipäätään ihan himona, ja joskus Baronia vielä ulkoilutetaan vähintään toiseen kertaan.

photo: Yaci

Bakacon meni Kuroshitsujin kanssa, siksi koska erikseen nätisti pyydettiin. Ekana päivänä oli Grellin punatakkiversio, jonka moottorisaha on ollut kivasti yli vuoden kesken... Illalla oli roiskeläpäksi ristimäni puku joka on nätisti näkyvillä tässä, feat. Ciel (Kangaskasa).  

photo: miwo

Sunnuntaina pukuna oli Nabari no oun Raikou Shimizu. Versiona oli random flashback-puku jaksosta 10 ja tästä koko puvusta ei ole edes kuvia koska sunnuntaina oli niin nätti ilma lumisateen takia. Saatte screencapin oikean valokuvan sijaan. 

...toisaalta ehkä ihan hyvä että tästä ei ole todisteita? :'D

Tästä hypätäänkin Desuconiin jossa otin myöskin osaa kisaan ja hahmo oli Haseo ja hänen Xth form (aka dual gunner) lähteestä .hack//G.U. Möhlin lahjakkaasti puvunteon kanssa deadlinen ja syynä oli se, että sain järkyttävän flunssan kaksi viikkoa ennen conia josta seurasi se, että kokonainen viikko meni sairastaessa ja puvun eteen jaksoin tehdä ehkä korkeintaan 5 tuntia koko tuona aikana. Ja tästä seurasi se, että itse puvun viimeistely meni taas sinne edelliseen iltaan ja kaiken kukkuraksi en ehtinyt harjoitella koreografiaa ollenkaan. Kyllä, epic fail aikataulu oli tämä. Hyvin vähän olin ehtinyt harjoitella, mutta oman vivahteensa asiaan toi se, että koko puku oli kunnon muoviunelma joka rajoitti raajojen liikkumatilaa. Noh, asian korjasi kaikkien ihanien ihmisten kommenttivyöry eikä haitannut pätkääkään se, että mitään ei kisasta tarttunut mukaan. 

Kisan lisäksi olin vieläpä mukana väliaikaohjelmassa Sailor Moon-ryhmän kanssa Endymionina (josta ei ole kunnon kuvia), joka meinasi sitä että oman kisaosuuden jälkeen juoksujalkaa backstagelle vaihtamaan puku ja heti väliaikaesityksen jälkeen vaihdoin takaisin alkuperäiseen, koska photoshoot.  

Tällä käväistiin kisassa. Photo: Mari

Sunnuntaina pääsin sitten lempihahmonani tekemään lempipuuhaani, eli Kaminan molestausta! Eikun... 

Sarja on siis tottakai Tengen toppa Gurren Lagann ja pukuna Leeronin vihonviimeinen versio, joka näkyy koko sarjan viimeisessä jaksossa korkeintaan 10 sekuntia ja silloinkin huonosti, en nyt muista tarkasti aikaa. Alunperin tehty Tsukicon 2:seen. Kuva toimisi ehkä miljoona kertaa paremmin jos olisi tuon pinkkimustan sijaan Leeronin pre-timeskip puku, koska scene olisi silloin ihan suoraan sarjasta :'D

Cloudaaja oli ihku Kamina <3 Ja kyllä, minun sormet taipuu ihan oikeasti todella härösti.

Traconissa tuli lauantaina käväistyä, mutta silloinkin siviileissä joten raportoitavaa ei ole. 

Jotta näin. Ensi kerralla sitten jotain ihan muuta.