11 asiaa

Halusin vaihtaa blogin ulkonäköä ja tämä nykyinen on jo neljäs vai viides mitä koitan, saa nähdä pysynkö jo tässä vai tekeekö mieli taas vaihtaa.
Waifu bloggasi jo kertaalleen Desuconista, en varmaan kovinkaan tyhjentävää entryä Desusta itse tee, mutta ehkä ennen Animeconia vielä tulee jotain blogintynkää.

Minut tagattiin joitain kuukausia sitten Cidin blogista tekemään 11 asiaa-haaste, jota ihmiset tekivät aika ahkeraan männä talvena ja keväänä. Koska olen ollut kiireinen ihminen, teen saman vasta nyt.
Kuvitus on ihan jotain randomia mitä olen joskus jostain syystä tallennellut koneelleni.

Haaste

Säännöt

1. Kerro 11 asiaa itsestäsi

2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen

3. Keksi 11 uutta kysymystä

4. Haasta 11 uutta bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro kenet haastoit

11 asiaa itsestä:

1. Tykkään Euroviisuista niin paljon, että semifinaalien ja finaalin katsominen telkkarista menee minkä tahansa livekeikan edelle. Yhden artistin kohdalla pitäisi vakavasti harkita.  

2. En ole nähnyt paljoakaan "joka otakun perus animesarjoista ja elokuvista". Muunmuassa Evangelion ja Totoro on näkemättä kokonaan. 

3. En ole myöskään nähnyt yhtään Star wars-elokuvaa, tosin tähän oli syynä etenkin yläasteella vallitseva typerä "Star wars on parempi kuin Star trek, koska se vaan on"-asenne ja olen boikotoinut aiemmin mainittua tästä syystä tarkoituksella. 

4. Latvialaisen Brainstorm-bändin laulajalla on minun painama t-paita, jonka design päätettiin yhdessä eurooppalaisen faniporukan kesken. Lähetin puseron Latviaan fanitapaamiseen ja minulla on tästä valokuvia todisteena. Kyseinen orkesteri oli aikoinaan Euroviisuissa ja pärjäsi aika hyvin. 

5. Kerään Mattelin Barbie nukkeja vuosilta ~1983-1995, samoiten Hasbron Sindy nukkeja vuosilta 1988-1996. 

6. Meillä on kissa, jonka nimi on sopivasti Cindy. Tähän en itse vaikuttanut, koska elikko tuli minulle 2-vuotiaana ja valmiiksi nimettynä. (Nimellä ei ollut vaikutusta ostopäätökseen)

7. Osaan käyttää kangaspuita ja pienellä muistelulla saisin laitettua ne kokonaan kutomiskuntoon itse. 

8. Samoihin aikoihin kun WCS-finaali oli vuonna 2012, Japanin Toyamassa oli kansainväliset lastenteatterifestivaalit jonka Suomen edustajan Ruma ankanpoikanen-näytelmässä oli minun tekemiä joutsenpukuja siipineen. 


9. En voi sietää reggaeta enkä "hillybilly-kantria".   

10. Olen niitä ihmisiä, jotka tykkäävät kookoksesta. Paljon. 

11. Menin naimisiin tämän vuoden toukokuussa. 

Haastajan 11 kysymystä:

1. Kadutko jotain mitä olet elämäsi aikana tehnyt?

Kyllä. Paljon ja usein. Olen tylsä enkä halua valottaa näistä enempää julkisesti. 

2. Onko cosplay tuonut mitä sinun elämääsi? 

Ei tässä sen kummempaa kuin avioliitto :'D Ja sen lisäksi paljon uusia kavereita. Lisäksi on mukavaa että ympärillä ei katsota kieroon kun haluan tehdä jotain tosi outoja pukuvirityksiä, koska kaikki muutkin tekee sitä samaa!

3. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Minusta on ilmeisesti tullut tosi tylsä ja vastuullinen aikuinen, kun suunnitelmissa on vakituinen työ ja oma asunto. (Ei tartte välttämättä olla punainen tupa, voi olla muun värinenkin. Perunamaakin olisi ihan ok)

4. Onko sinulla esikuvaa? 

On ollut aiemmin montakin. Nykyään on oikeastaan vain RuPaul.  

5. Onko sinulla lemmikkiä?

Yksi kissa joka täyttää kohta 4 v ja sen lisäksi akvaario. Nämä tulevat keskenään yleistä luuloa vastaan ihan hyvin toimeen. 

6. Urheileminen vai sohva/tietokone? :D

Kaikkea on kiva tehdä sopivissa määrissä sekaisin. 

7. Mitä opiskelet tai töitä teet? 

Teen keikkaa ravintolatyöntekijänä 
(ja saan siitä paljon parempaa palkkaa kuin ompeluhommista ikinä, mikä on aika kamala asia)

8. Oletko lemmikki-ihminen?

Kyllä ja etenkin kissoja ottaisin enemmänkin ;o;

9.  Lempijuomasi?

Olen vähän vajaa, koska en juo normaalia kahvia ollenkaan ja teetäkin harvakseltaan. Niiden sijasta juon mehuja, kaakaota ja epämääräisiä jääkahvi ja jääteelitkuja. En oikeastaan osaa sanoa mitään lempparia. Ennen oli limsoista Fanta lime ja Hartwallin limsat joihin oli lisätty eukalyptusta (pointtina se, että limu tuntui kylmältä huoneenlämpöisenäkin), mutta näitä ei myydä enää. 

10. Jos jonkin hetken menneisyydestäsi voisit kokea uudestaan, mikä se olisi?

Näitä on ihan liikaa. Onneksi on valokuvia. 

11. Mikä oli todistuksesi keskiarvo peruskoulusta päästyäsi?
Alle 7. Yläaste meni ihan penkin alle koska koko koulu ei kiinnostanut sitten pätkääkään. Vastapainoksi viimeisimmästä koulusta tuli keskiarvoksi 2,2 ja maksiminumero oli siellä 3. 

En ala erikseen tagaamaan ihmisiä, koska aika lailla suurin osa seuraamistani blogeista on tämän jo tehnyt. Eli saatte vapaasti tagata itse itseänne 8D

Keksi 11. uutta kysymystä:

1. Elokuva (tai useampi), jota toivot ettet olisi ikinä katsonut?

2. Paras conimuisto?

3. Kaksi asiaa joihin olet koukussa?

3. Jos sinun pitäisi keksiä itsellesi suuren maailman show/taiteilijanimi, mikä se olisi? (tyyliin Cristal Snow, Kaija Koo...)

4. Missä maassa haluaisit käydä, jokin muu kuin Japani?

5. Sarja, jonka olet halunnut katsoa, muttet ole jostain syystä saanut aikaiseksi?

6. Oletko kesäisin mökkeily- vai kaupunki-ihminen?

7. Nostalgisin lapsuuden lelu tai lelusarja?

8. Elvis, Beatles, ABBA vai Michael Jackson?

9. Minkä taidon haluaisit osata? 

10. Paras vuodenaika? Miksi juuri tämä?

11. Jos voisit muuttaa yhden asian maailmasta, mikä se olisi?

Kitacon, vähän Frostbiteä ja Vocaloidit

No niin, talvikauden kaksi conia on käytynä. Frostbitesta ei ole oikeastaan mitään kummempaa sanottavaa, jostain kumman syystä aika ei tuntunut riittävän mihinkään, vaikka oltiin paikan päällä ihan tavallisina conikävijöinä, eikä ohjelmiakaan katsottu kuin AMV-kisa (sekään ei ihan kokonaan), pakollinen cosplaykisa, sekä Cosplay bootcamp. Tästäkin huolimatta tuntui, ettei kenenkään kanssa ehtinyt keskittyä juttelemaan kunnolla, ja parikin ihmistä meni ohitse niin, että "pitää mennä tonne, nähdään vielä myöhemmin conissa ja sit ehditään jutella".

Pukuina oli kummassakin conissa aiemmin bloggaamani USeen itse suunniteltu puku. Tekeminen oli sinänsä ihan mielenkiintoista, vaikka periaatteessa saikin tehdä justiinsa niin kuten itse halusi ja parhaaksi näki. Pyrin silti pitämään mallin ja värit uskottavana SeeUn miesvastineena, koska tälle oli sentään olemassa mallikuva. USeen housuista tuli kamalimmat ikinä, ihan niiden autenttisten korealaisten kaavojen takia. Ainakin oli mukavat pitää päällä, koska kangasta oli niin paljon joka suuntaan... En kyllä arkikäyttöön sillä kaavalla tee yksiäkään housuja :x

Viikko Frostbitestä oli Kitacon Kemissä, johon tuli myös tuomarointinakki. Kerran aikaisemmin olin kyseisissä pippaloissa käynyt, tosin sinä aikana tapahtuma oli vielä Kemin sarjakuvapäivät. Tähän oli myös tarkoitus laittaa hienoja matkakuvia, mutta käytimme lainajärkkäriä jonka siirtopiuha ei tullutkaan kameran mukana meille, joten ei sitten matkakuvia tähän entryyn. Voin kyllä sanoa, että conimatka oli jo itsessään aika elämys, ensin pari tuntia junalla Tampereelle josta loppumatka Kemiin mentiin autolla, koko löräys ~10 tuntia per suunta..  Ei käy kateeksi niitä jota käyvät pohjoisesta conittamassa etelämmässä..

Halusin kuvitusta tekstiin, joten omien matkakuvien puuttuessa laitoin Googlen hakuun Kemi. Löytyi Kemi Neko, jolla on melkoinen piirrostyyli. 

Lauantaina oli siis itse conipäivä ja tuomarointi. Tarina kertoo, että tänä vuonna oli poikkeuksellisen paljon ihmisiä kisaamassa, mikä on tietty sijainnin sekä "Kemin metsäconin" koon huomioon ottaen ihan jees. Kisassakin oli monipuolisesti kaikista lähteistä hahmoja, Vocaloidit oli isoimpana enemmistönä.
Tuomarointi oli todella hankala, mielipide-eroja löytyi paljon ja tämä oli oman tuomarointihistorian aikana ensimmäinen tapaus, jossa palkintojenjaon jälkeen tuli ihan oikeasti paha mieli, koska olisi halunnut palkita ja mainita enemmän ihmisiä kuin ylemmältä taholta oli sallittua.
Kisan jälkeen tulikin eräs henkilö kysymään palautetta ja kysyi että mikä oli se syy etten riittänyt sijoille. Tässä kohtaa vähän nytkähti polvet ja mielessäni palasin välittömästi sinne 'Asagi ~6 vuotta sitten' aikaan, jolloin kysyin itseltäni täsmälleen samaa useampaan otteeseen. Erona vaan se, että siihen maailman aikaan ei tuomarien kanssa keskusteltu, ei ollut esituomarointia, eikä jälkipalautteesta ollut tietoakaan. Itse piti vaan yrittää päätellä että mikä mätti.
Usein tähän tehosi ainoastaan aika; kun itse kehittyi cosplayaajana enemmän, alkoi myös katsella aikaisempia pukuja vähän eri valossa ja saattoi nähdä paljon enemmän asioita kuin silloin pukua ensimmäistä kertaa pitäessä. Eikä tämä ominaisuus välttämättä lähde mihinkään, vaikka olisi kuinka kauan harrastanut. Tämä on kuitenkin tiettyyn pisteeseen asti mielestäni ihan tervettä, koska kyseenalaistamisella ja oman tason pohdiskelulla voi päästä eteenpäin. 'Minä olen paras, enkä tarvitse kenenkään neuvoja'-asenne todennäköisemmin jarruttaa koko kehitystä, ellei jopa lyö kokonaan poikki. Vaikka olenkin vanha harrastaja, silti käytän aina tilaisuudet hyväksi ja haluan tuomaripalautetta jos on mahdollisuus, koska minua kiinnostaa ns. "virallisen tahon" näkemys sekä mahdolliset ohjeet, että mitä voisi tehdä toisin.
Jos teitä ottaa pannuun ja harmittaa että ei tullut kisasta x mitään kotiin, voitte yrittää miettiä asiaa siltä kannalta, että ehkä itse olet joku kaunis päivä siellä tuomaripöydän toisella puolella. Valtaosa suomen nykyisestä tuomareista on kuitenkin aloittanut cosplayuransa nollasta ja pikkuhiljaa luonut "uraa" eteenpäin.
Itse asiassa Tampere Kupliissa olen taas tuomaroimassa, joten siellä sitä lajia taas lisää.

 Google sanoi myös että Kemin kaupunki näyttää tältä.

Avautuminen loppui tältä erää tähän... Kitaconista ei tullut oikein muuta edes nähtyä kuin cosplaykisaan liittyät jutut sekä AMV dance, joka oli hyvinkin viihdyttävä jo siitäkin syystä, että samaan aikaan nautittiin päivän lämmin ateria Subway patonkien muodossa. Taidekujan/myyntipöytien kirpparikamoista on tullut vähän sanomista, en itse ostanut näiltä mitään, mutta minä en näe tätä mitenkään huonona asiana että conissa harrastettaisiin kirpparitoimintaa. Jokainen joka on yrittänyt tavallisella kirpparilla myydä anime/pelitavaraa, oletettavasti tietää mitä tarkoitan. Erityisesti jos on haalinut tavaraa sellaisista sarjoista joita keskivertokirpparinkävijä ei todennäköisesti ole ikinä kuullutkaan (Saint seiya vs Final fantasy, kumpihan lähtee pöydältä välittömästi? Noin ihan yhtenä esimerkkinä). Itse asiassa toivoisin että näitä järjestettäisiin tapahtumissa ihan virallisestikin, muutenkin kuin cosplay-kirpparin ja lopetetun Kupolin mangakirppiksen muodossa.

Kitaconin päivän aikana käytiin vielä shoottaamassa derppaamassa pukuja toiseen kertaan, tällä kertaa oli lisäksi mukana Kaito-setä. Nämäkin kuvat ovat jossain aikalimbossa, ei tosin meidän kamerassa vaan kokonaan toisen henkilön. Ja kyllä, oli kylmä ja tuntui olevan vielä kylmempi kuin Lahdessa. Kemin kevyt ja viileä tuulahdus mereltä... Ja vielä mainitsemisen arvoisena conikokemuksena hotelliaamupala. Kuulemma syy jo itsessään miksi Kemiin asti pitää lähteä coniin.

Laitetaan nyt lopuksi Frostbiten kuvia, että on jotain katseltavaakin:
kuvat otti wind-shear/Jiri, minä editoin jälkeenpäin
mai waifu eli tikli on SeeU

Nyt myös Naamakirjassa~

Tynkäpäivitys on tynkä.
Halusin vaan mainostaa kertoa, että toteutin sitten taas yhden puolivitseistäni, eli tein oman cosplaysivun Facebookkiin. Linkki löytyy täältä

Talviconien puku edistyy ihan hyvää vauhtia, todellakin on välillä mukava tehdä puku mikä valmistuu tyylillä 'pelkkiä-suoria-saumoja-vasemmalla-kädellä-silmät-kiinni'. WIP-kuvia on tulossa, kunhan saan vähän yksityiskohtia liivistä tehtyä eteenpäin.
Ilmeisesti kevään mittaan tulee tehtyä yksi originaali haavepuku myös, siitäkin on kryptistä kuvamateriaalia tulossa jossainvaiheessa. Ja hätä ei ole tämän näköinen, ihan "aitoja cossejakin" on tulossa tänä vuonna :'D

Ja jotta entry ei jäisi ihan kuvattomaksi, ottakaa tästä yksi kissaleipä:

Koreita kuteita (pun intended)

Ihan itkettää miten typeriä otsikkoja keksin tänne nykyään..

Anyways, uusi vuosi alkoi ja uusia cossisuunnitelmia sen mukana. Pistän heti alkuvuodesta kaikki maailmankirjat sekaisin ja teen Vocaloid-cossin. Ja eikä siinä vielä kaikki, teen oman original puvun. Kaksi asiaa kerralla mitä en olettanut ikinä tekeväni.
Vocaloidien suhteen minulla ei ole ollut muuta kuin asennevamma. Ihan kivoja pukuja joo, mutta ei nyt itselle kuitenkaan. Ilmeisesti olen aikanaan traumatisoitunut siitä, kun eräs henkilö linkitti minulle Youtubesta erään kappaleen.

Olin tätä mieltä siihen asti, kunnes halusin olla laiska ihminen ja koluta animecharacterdatabasea etsiäkseni mahdollista vaihtoehtoa talven coneihin, koska ensimmäinen vaihtoehto oli olevinaan liian kallis ja liikaa kangasta syövä. (Olen varmaan tulossa vanhaksi kun mietin tällaisia)
Jostain ihmeen syystä halusin etsiä hahmoja eläinkorvilla, taas yksi juttu mitä en ole halunnut tehdä. Ja sieltä tuli sitten toistaiseksi ensimmäinen Vocaloid joka herätti siltä istumalta minkäänlaisia tunteita. Ja kaiken lisäksi, ei Vocaloidit olleet sittenkään ihan NIIN paha asia kuin muistin.

USee

Hetken aikaa jo kirosin, että olin heittänyt oranssia jämäkangasta juuri pari päivää sitten mäkeen.

Hetken aikaa kun pyöriteltiin Vocaloideja sinne sun tänne, päätin että pistän itselleni vastaan ja suunnittelen kokonaan oman pukuversion, koska sen mallista pukua ei ole hahmolle tehty jonka haluaisin juuri nyt tehdä. Itsehän olen sanonut joskus jotakuinkin että "miksi ihmisten pitää tehdä omia pukuja hahmoille? Miksi ei voi vaan tehdä niitä pukuja muuten vaan sen sijaan, että siihen pitää änkeä joku valmis hahmo mukaan ja pahimmassa tapauksessa pilata koko hahmo?" Koska olenhan niin positiivinen ihminen ajoittain. Voisin lisätä vielä vettä myllyyn ja sanoa että tämä on ilmeisesti kaiken lisäksi vielä genderbend-hahmo. Vielä lisää asioita mistä en ole välittänyt.  Katotaan vaan, niin teen vielä fursuitin joku kaunis päivä...

Noh...

Vastatakseni itselleni, teen koska haluan, ja koska koko Vocaloid-konsepti ylipäätään on vähän fanarttia joka suuntaan. Ja jos sitä joskus tekisi talviconiin sellaisen puvun jossa ei tarvitsisi palella ja jossa olisi hihoja ja lahkeita. Niinkuin tarpeeksi. 

Ette nyt kuitenkaan vielä saa mitään pukuluonnosta tänne, koska en ole a) päättänyt miten pari kohtaa toteutan ja b) olen ollut liian laiska/kiireinen että olisin piirtänyt puhtaaksi mitään. 

Paljastan sen verran, että puvusta tulee Korealaisen mallin mukaan tehty miesten hanbok, väreinä oranssi ja musta. 

Lienevät olevan K-poppareita, olen tippunut siitä kelkasta pois jo aikoja sitten

 joten en tiedä että keitä ovat. Mutta niillä on hanbokit. 

Tämän jälkeen halusin olla autenttinen hahmoperseilijä ja etsiä autenttisia Koreakaavoja. Joita ei löydy. Ainakaan helpolla. Kimonojen ja sen sukulaisten kaavoja ja ohjeita löytyy vaikkei etsisikään, mutta ilmeisesti korealaisista rytkyistä ei tykätä niin paljoa, että ainakaan ymmärrettävälle kielelle olisi ohjeita käännetty. Yhden kyllä löysin, mutta siinä käytettiin valmiskaavaa ja senkään mitoituksesta ei puhuttu mitään.

Aikani pyyhin hikeä ja metsästin kunnes löysin yhden korealaisen blogin josta löytyi pienoiskaavat. Tähän mennessä olen saanut tehtyä housujen kaavat omassa koossa ja kaava on ulkonäöltään niin typerä, että jännityksellä ja kauhulla odotan, että mitä niistä syntyy. 

Ja havainnollistamiseksi; hanbok naisilla. 

Äkkiseltään yritin etsiä hanbokilla parista yleis-animekuvagalleriasta ja tulokset olivat aika heikkoja. En muista että olisin missään sarjassa tai pelissäkään nähnyt kyseisen lajityypin vaatteita, mikä on sinänsä hieman harmi, koska hanbok on kuitenkin kummallakin sukupuolella sangen hauska vaate. En edes yritä oikeasti olla tietäväni korealaisesta vaatetuskulttuurista yhtään mitään, joten ihan kaiken varalta jos jollekulle tulee myös hinku tehdä oma hanbok, tässä muutama hyödyllinen linkki joka on tullut vastaan:

http://www.han-style.com:8001/english/hanbok/intro/meaning.jsp

http://www.lifeinkorea.com/culture/clothes/clothes.cfm?xURL=clothes

Ja toistaiseksi ainoat, tutoriaali ja autenttiselta näyttävät kaavat poikien pukuun: http://pansybench.egloos.com/

Englanniksi jeogorin ja sen osien tekoa useammassa osassa:

http://dressed-up-dreams.blogspot.fi/2011/09/hanbok-project-part-1.html

Cosplaygaala 2012 ja Kyllin hyvä

Viime entry taisikin olla kuumaa kamaa, koska yksittäisen entryn lukijamääräennätys rikkoontui edellisestä aika railakkaasti...

Olin jokin aika sitten jo neljännen kerran käymässä sekä kisaamassa Cosplaygaalassa. Olen tykännyt Gaalasta ihan alusta asti ja pitänyt sitä yhtenä lempparikisoista, joten piti siellä nytkin käydä. Ja ihan jo siitäkin syystä piti, että olin jo melkein sen parisen vuotta sitten päättänyt, että Garlock Simonin jälkeen teen Kylie Minoguen, kavereiden kesken Kylli-tädin Gaalaan. Pukuversiokin tuli päätettyä heti silloin aikoinaan, yritin kyllä välillä vilkuilla että josko löytyisi vielä parempi versio, mutta mikään muu ei napannut ihan samalla lailla.
Minulla oli yksi ristiriitainen etu; en näytä pätkääkään Kyllille, mutta hahhah, eipä Kyllikään näytä tavalliselta itseltään niissä kuvissa minkä pohjalta lähdin tuota suunnittelemaan :P

hnngh

Tuli kyllä taas huomattua että elävien ihmisten cossaaminen on ihan eri luokkaa kuin piirrettyjen ja tietokoneella mallinnettujen. Oman haasteen heti lyö se, että näet mallikuvasta pahimmillaan/parhaimmillaan tasan tarkkaan sen, että mitä materiaalia sen kuuluisi olla. Kyseisen Kylli-tädin version korsettivyöhän on osin kasattu kultaketjuista mutta ihan kuin sellaiseen olisi a) varaa tai b) jos olisikin, mistä löydät ketjuja täsmälleen identtisellä kierteellä kuin mallikuvassa.

Onneksi en halunnut tehdä Get outta my way-videopukua jossa on pelkkä kultaketjukorsetti, painoa luomuksella on tarinan mukaan mukavat 16 kiloa. 

Lähdinkin liikkeelle vähän sillä asenteella että yritän tehdä mahdollisimman hyvännäköisen puvun sillä materiaalivalikoimalla mitä minun on realistista hankkia. Ja varsinkin hiusten kanssa piti ottaa aika rankasti omia taiteellisia vapauksia. Siinä vaiheessa kun mistään mallikuvista ei näy hiuksia kuin parin suortuvan ja hiusrajan verran, mutta tietää että kohteella on pitkät (ja oletettavasti paksut) kihartavat hiukset ja itsellä on omaa hiusta ~5 senttiä, peruukki on pakollinen.

kuva: AG

Harmi että koko into lässähti loppua kohden koulujuttujen takia ja Gaalaa edeltävänä iltana olin jo siinä pisteessä, että lähdenkö koko pippaloihin lainkaan (tämän lisäksi puvun kanssa meni pitkälle yli puolenyön ja silti tuli juosten kustua). Totesin kuitenkin, että jos en lähde niin viimeistään kadun siinä vaiheessa kun olisin katsomassa "tavallisena rivikatsojana" kisaa. Onneksi kuitenkin lähdin, koska olin niin kauan sitä tilaisuutta odottanut.
Ja hirveästi toivon että Gaalaa ei kuopata ikuisiksi ajoiksi, viime kerralla jo väläyteltiin että saattaapi olla viimeinen, tälläkin kerralla kuultiin sama. Itse en henk. koht. ymmärrä sitä, että ensin itketään ettei Hesassa järjestetä ikinä yhtään mitään milloinkaan ja sitten kun se tapahtuu, ei tulla paikan päälle. Rakkaat ihmiset, mitä? Eikö tapahtuma ole käymisen arvoinen ellei sillä ole -con päätettä? Kisojen kanssa oli käynyt taas katoa vaikka ilmot lojahtivat alunperin kiinni parin päivän sisällä. Itse olen ollut kisoissa mukana pyörimässä vuodesta 2005 ja olen yhä edelleen vakaasti sitä mieltä, että CosplayGaala on lempparikisojani Traconin ja Desuconin ohella. Minua ei edes jaksa haitata bäkkäritilojen ahtaus jostain syystä (okei, tänä vuonna haittasi, koska minun ja mai waifun piti leirittäytyä johonkin tekemään minulle sotamaalaus. Meille ehdotettiin sitä isompaa pesuhuone/vessaa ja sinä aikana kun siellä olimme valmistautumassa, oveen koputettiin about 100 kertaa puolen minuutin välein. Otti ehkä hermoon. Ihan ymmärrettävää siinä mielessä, että tyhjästä on paha nyhjästä, mutta silti).
Mutta, hirveästi toivon että jos Gaalaa nyt ollaan ihan aikuisten oikeasti kuoppaamassa, niin ei ainakaan ikuisiksi ajoiksi. Ihan jo siitäkin syystä, että kisakonsepti on niin kiva ja mukava ja ihana kun cossattavan alkuperää ei ole rajattu sinne Aasian suuntaan. Todella mukavasti tänä vuonna saatiin sitä Jotain Muuta (tm) vaikka osallistujia olikin ehkä vähänlaisesti.

lavakuvaa: Kyuu Eturautti

Puvusta itsestään... En ole täysin tyytyväinen puvun lopputulokseen, sitä olisi voinut parannella vielä. Esitykseen en ollut tyytyväinen ollenkaan, koska tiedän että olisin pystynyt parempaan. Puolen sormen mittaiset tekokynnet ja 15 sentin piikkikorot veivät liikaa keskittymiskykyä. Siihen olen tyytyväinen että sain ideani toteutettua ja tämä riitti minulle ihan hyvin tällä kertaa. Ja kuuleman mukaan olin ollut sangen uskottava trappi. Eli vielä parempi, koska välillä on kiva hämmentää ihmisiä 8D

Olen pyöritellyt mielessä että josko sitä tekisi toisenkin Kyllin, koska pukuvaihtoehtoja on vaikka muille jakaa. Jos tekisin, niin tekisin ihan hengauspuvuksi. Mutta saas nähdä toteutuuko tämä. Kyllissä on vähän se vika, että (iso) osa käytetyistä mekoista on ihan designer-kamaa ja minusta tuntuu vähän nihkeältä tehdä kopio esim. Gaultierin tai McQueenin luomuksesta. Tieto lisää tuskaa jne.

Pienellä kaivelulla sain tietää että ihan tämä kimonokin on McQueenia. Olisi niin hieno tehdä, mutta... :x

Mutta ennenkuin uudet mahdolliset Kyllit tapahtuu, suunnitelmissa on jotain sitä ennen. Ja le gasp, teen jotain ennennäkemätöntä, nimittäin kaapucossin 8D Alunperin vähän himottelin talveksi jotain pikkutarkkaa nyherrystä, mutta totesin sitten, että EI. Laittelen tästä vielä myöhemmin lisää, nyt on sitten oikeasti tulossa se Clamp. Hahmoa en paljasta mitenkään muuten kuin että googlen ja kuvahakujen perusteella kyseistä hahmoversiota ei olla tehty vielä ollenkaan, ei edes kummankaan rapakon takana. Tämän kanssa pitää myös tehdä vähän omia luovia ratkaisuja, mutta eri syystä kuin Kylli-tädin kanssa...

Cosplay vs drag ja transvestismi

No ni, nyt tulee syvällistä juttua. *köh*
Tätä tekstiä on syystä x pantattu luonnoksissa melkein parisen vuotta, mitä nyt vielä jotain lisäilin... 9_9;

Olen tässä viime aikoina miettinyt kyseisiä alueita ja sitä, että mitä yhtäläisyyksiä tai eroja niillä loppujen lopuksi edes on. Lähinnä tämä nyt koskee siis crossplay puolta, kun siinä sitä suvun puolen vaihtelua esiintyy. Periaatteessa crossaamista ja transvestismiä voisi tietyissä tapauksissa verrata toisiinsa. Mutta ei kuitenkaan. Cross- ja cosplayssa kun on kuitenkin oletettavasti ensisijaisena tarkoituksena olla sen hahmon kuteissa josta sattuu esim. tykkäämään joko vaatteiden tai hahmon itsensä vuoksi. C(r)ossatessa kuitenkin halutaan näyttää joltakulta muulta kuin itseltään.
Transvestismissä taasen on kyse ilmaista tehostetusti nimenomaan sitä omaa persoonaansa eikä toista osapuolta. Tokihan voi olla kyseessä poikaminä tai tyttöminä, mutta kuitenkin minä itse. Crossplay voi tietty olla oman transvestismin tai muun trans-ilmentymän löytämisen auttava tekijä, nuo tapaukset kun ovat kuitenkin ihan perustavaa laatua oleva biologisia asioita jotka ei aina välttämättä ole selvää edes kohteelle itselleen. Mediakin keskittyy niin suurelta osin transvestiittimiehiin ja MtF (male to female) transsukupuolisiin, että ihan piti pohtimalla pohtia että voikos nainenkin olla transvestiitti. No tottakai voi, mutta sitä ei tunnisteta samalla lailla kuin miesten tapauksessa tai ei tunnisteta ollenkaan. Oikeasti, käsi ylös joka on joskus kuullut naispuolisia transvestiitteja tai edes drag kingejä käsiteltävän mainstream-mediassa.
Konkreettinen ero noissa on se, että kun c(r)ossausta tehdään huvin vuoksi ja vapaavalintaisena, transvestismille on sisäinen tarve ja suoranainen pakko. Tarve, as in "jos en nyt pukeudu mekkoon/miesten pukuun, pää hajoaa seinille, riudun masentuneena ja henki lähtee". Missään tapauksessa crossauksen ja transvestismin välille ei voida vetää suoraan 'on yhtä kuin'-merkkiä. Se, että on mieltynyt pelkästään mies/naishahmojen tekemiseen, ei riitä yksistään transvestismin kriteeriksi.  

2007 Euroviisujen voittaja Marija Serifovic (valkoisessa paidassa keskellä) pisti pohtimaan naistransvestiittien olemassaoloa

Crossplay on aika turvallinen tapa kokeilla ja rikkoa eri sukupuolirooleja ja varsinkin coneissa siihen on ihan "virallinen lupa". Kysyjille voi sanoa että olen nyt hahmo x, eikä tarvitse välttämättä selostaa esimerkiksi että 'noku mulla on tää mekko päällä siks ku vaa tykkään, vaik oonki poika'. Suomi tuntuu kuitenkin välillä olevan takapajula näiden asioiden suhteen. Itseltä kyllä löytyi pokkaa viimeisimmän Helsingin Animeconin aikana sen verran, että tulin Vantaalta asti conipaikalle julkisilla kulkuvälineillä sekä osan matkaa kävellen täydessä drag-tällingissä 18 cm platformien ja strutsinsulkapäähineen kanssa.. En kyllä missään nimessä lähtisi samaista tekemään uusiksi ihan missä tahansa olosuhteissa, jostain syystä itsesuojeluvaisto tapahtui ihan jollekkin muulle jossain muualla sillä hetkellä. Ihme kyllä ei edes tainnut kukaan huudella perään vaikka ihan sitä kävelyäkin oli pitkästi. Tai sitten en vaan kuullut. Ihastelijoita kyllä oli matkan varrella ja kuvien ottajia paljon ennen conipaikkaa. No okei, yksi pariskunta tuli vastaan joka oli nauttinut reippaasti vähän vettä vahvempaa, mutta minun onnekseni he olivat siinä mielentilassa että Kaikki On Hauskaa™,   eikä ollut tarvetta repiä raajoja irti kaikelta mikä erottuu harmaasta massasta. Mutta varsinkin kyseisen Helsingin sisällä on sellaisia alueita että ei niissä meinaa uskaltaa mennä edes normivaatteissa päivällä (minä en ainakaan, teistä en tiedä) saatika että olisi jotain erikoisempaa päällä, oli syy mikä tahansa. 

Jokatapauksessa coni ja cosplayväki on melko turvallinen ympäristö pukeutua miten lystää ja mahdollisesti kokeilla omia rajojaan. Saa olla vaikka pahvilaatikko päällä ja silti sulautuu joukkoon. 

Takaisin asiaan. Naispuolisten harrastajien keskuudessa crossaaminen on melko yleistä, enkä yhtään ihmettele. Useamman sarjan kohdalla on meinannut palaa päreet sen perusbimbohahmon kanssa joka vaan kiljuu, sählää eikä tee mitään järkevää ja tuntuukin olevan sarjassa vain täyttämässä päähenkilökaartin naiskiintiötä. Ainoa mitä saadaan aikaan on katsojan hermojen repiminen riekaleiksi. Tai on vaan muuten niin hillittömän rasittava hahmo syystä tai toisesta että tekisi mieli paiskata tietokone/dvd soitin ulos ikkunasta. Toki on poikkeuksiakin, itse katsomien sarjojen kohdalla on vaan tuntunut menevän enemmän tuohon poikkeuskohtaan.
Naispuolisille ylipäätään crossplay ei tuo samanlaista "painetta". Yhteiskunnassa on iso vika siinä kohtaa, että nainen saa olla melkeinpä kuinka maskuliininen tahansa ilman että sitä pidetään yhtään minään, mutta jos mies on vähänkin feminiininen niin ihan homohan se on. Ja jos mekkoon haluaa pukeutua niin silloin on jo ihan menetetty tapaus. Pelkästään miesten ihonhoidolla on jossain määrin edelleen neitipoikien leima vaikka yhtä lailla se miesten iho voi vaatia hoitoa kuin naistenkin.
En kyllä yhtään ihmettele jos jotkut crosssplayaavat pojat haluavat pimittää hahmovalintansa ja pukunsa vanhemmiltaan. Jos minulta kysytään ja vaikka ei kysyttäisikään, niin sanon että jos vaan pokkaa/intoa/taitoa/halua/insert term here riittää, niin pojat, crossatkaa pois! Trapit ovat kuitenkin aika vähemmistönä edustettuina coneissa. Tai ovat vaan niin träppejä ettei pojiksi edes tunnista!

RuPaul, my hero *3*(kuvassa vasemmalla sekä oikealla [jos jollekkin jäi tämä epäselväksi]), 

Mitä dragiin tulee... Ihan aluksi, dragin ja transvestiitin erottaa se, että drag on esiintymismuoto joka vetää överiksi. Hyvässä mielessä. Dragin tarkoitus on viihdetarkoitus, voidaan imitoida jotakuta, vedetään muuten vaan omaa showta tai juonnetaan tilaisuutta. Eräässä lehtijutussa dragia tekevä mies korosti ettei hän ole transvestiitti vaikka kyseistä alaansa tekeekin (taisi jopa olla heteromies, le gasp!), aika monesti tuntuu olevan juuri tällainen mielikuva drageista. Motiivi dragin suhteen voikin olla melkein mitä tahansa. Joillakin voi olla transvestismiin verrattavaa sisäistä tarvetta toteuttaa toisen sukupuolen olemusta ja joillekkin drag on puhtaasti vain ja ainoastaan yksi esiintymisen taidemuoto. Yleensä artisteja imitoidessa lähdetään nimenomaan liioitetulle karikatyyrilinjalle eikä edes pyritä olemaan mahdollisimman täydellinen kopio kyseisestä henkilöstä. Tekisi ihan hirveästi mieli vähän avautua siitä, kuinka Minun Mielestä (tm) suomen drag-skene on aivan liian glamourköyhää, mutta ehkä nyt hillitsen itseni. Jotenkuten.
Itse olen aina ollut mieltynyt drag queeneihin mutta ylläripylläri, meni vuosikausia ennenkuin kuulin että naispuolisetkin voi tehdä sitä miesten rooleihin, drag kingit siis. Ja naiset voivat jopa tehdä drag queenien liioiteltua tyyliä faux queen nimekkeen alla. Kaikkea jännää sitä onkin ollut tietopimennossa... 

Hahmo on mies, mutta tiettyä stereotyypistä drag-lookkia on ehkä havaittavissa puvun muodossa. Tätä on joku saattanut ehdottaa minulle cossattavaksi. Gurren Lagannin Cytomander.

Cosplayta ja dragia en oikeastaan osaa yhdistää järkevästi oikein muun kun lavaesiintymisen kautta. Dragissa tälläydytään parhaimpiinsa, meikataan ja mennään lavalle viihdyttämään. Cosplaykisoissa tälläydytään parhaimpiinsa, meikataan ja... niin. Get the point? Toteuttamistapa voikin olla aika lailla samoilla lähtökohdilla vaikka ovatkin perimmäiseltä mudoltaan kaksi täysin eri asiaa. Vähän kuin vertaisi vaikkapa karaokelaulamista ja suuret hallit täyteen vetävää artistia keskenään.
Ellei jollekkin blogiani seuranneelle ole tullut jo selväksi, dragviihde kiehtoo minua hyvin suuresti. Lip-synkkaaminenkin on oikeasti kivaa.  
Tämän vastakkainasettelun myötä aloin pohtimaan seuraavaa, johon hyvin mieluusti haluaisin kuulla myös Teidän Arvon Blogilukijoiden mielipiteitä. Jos on cosplaykisa johon mies osallistuu vaikka Madonnana ja tekee esityksen, onko se silloin cosplayta vai dragia? Jos vastasitte jälkimmäisen, päteekö sama lopputulos jos esitettävä artisti olisikin vaikka Ayumi Hamasaki? Voisiko Hatsune Mikulla osallistua drag-kisaan?
Mihin ylipäätään lavaesityksen suhteen voi vetää eron, että koska mennään dragin puolelle, vai mennäänkö ollenkaan?

Nyt voin lopuksi vielä paljastaa että minun tekisi ihan hirveästi mieli päästä johonkin coniin tekemään leikkimielinen Miss Trap queen kisa :'D Kisa olisi lavakisa cossikisan tyyliin, mutta päällimmäinen arvioitava asia olisi trappimainen olemus, eikä se että kuinka hyvin puku on tehty. Esiintyä saisi jos siltä tuntuu, muttei pakollista. Tästä en ole paljoakaan edes puhunut kenellekkään, en tiedä löytyisikö tuollaiselle läjäykselle tarpeeksi kiinnostuneita osallistujia. Nähtäväksi jää saako tämä ikinä glitteriä allensa ja toteutuisi joskus.    

Nyt kun sain rykäistyä tämän vihdoin ja viimein pihalle, voinkin taas mennä keskittymään Cosplaygaalan juttuihin. Sen jälkeen ehkä jotain lisää, tai sitten ei... 

     

"Taaskaan sulla ei ole housuja!" Eli Calintz ja jotain muuta

Hahhah jos sitä kerran puolessa vuodessa päivittäisi taas. Otsikko sen takia, että eräs ihminen näin kauniisti minut nähtyäni asian Desuconissa ilmaisi :P

Uusien cossien suhteen on ollut aika hiljaista, kesäkaudelle tullut uusi puku oli Magna cartan Calintz, ei se perusversio, vaan tuo yllä oleva PSP version secret puku. En suoraan sanoen enää muista että miksi halusin ylipäätään tehdä juuri tuon, jotain siinä oli olevinaan kivempaa kuin perusversiossa (jota minulle on myös kaupattu kovasti cossattavaksi). Calintz ainakin jatkoi hyvin hopea/valkohiuksisten horojen herrojen cossaamista.

Desuconin hameväki 2/3. Myös yksi about viidestä kuvasta jota minusta on olemassa koko Desusta. 

En kommentoi ilmettäni mitenkään :F

kuva: Anna-Sofia Toivonen/Desugalleria

Calintzia käytin Desun jälkeen myös Animeconissa ja puku osottautui sellaiseksi, että yhden kerran koeajo ei kertonut vielä mitään. Animeconissa olin huomattavasti enemmän liikkeessä ja päälle kaksi kiloa painavat housut eivät ehkä olleet kaikista helpoimmat, puhumattakaan siitä että notkuin koko conin kuvauspalvelussa jolloin piti oikeasti esim. tehdä jotain. Magna cartan designeissä nyt muutenkin on vähän keskimääräistä jännempiä ratkaisuja ihan jo pelkästään saumojen suhteen; joko niitä ei ole ollenkaan tai niitä on vaihtoehtoisesti n. miljoona yhdessä kappaleessa. Vaatteiden päällä pysyminen ja niihin sisälle pääseminen on ilmeisesti arvon hahmosuunnittelijan mielestä toisarvoista myös, jotenkin jännästi tuli ongelmia sen kanssa että miten vyötärön sivuissa olevat ~15 cm pitkät kuminyörit kestäisivät laskostettua tekonahkaa yli parin kilon verran.

Jos jotain tuosta puvun tekemisestä sanoisi, niin tämä oli ensimmäinen missä käytin sen perinteikkään tekonahan lisäksi myös aitoa nahkaa. Syystä jotta oranssia sekä joustavaa tekonahkaa ei ollut Suomessa, Tallinnassa, eikä Ebayssa. Ostin sitten Ebaysta italialaisen puolikkaan vuohen vuodan joka riitti todella täpärästi oikeaan hihaan. Myöskin totesin, että vihaan yli kaiken muotoiltuja kauluksia, varsinkin jos niiden pitäisi koostua täsmälleen tasalevyisistä ja suorista kaistaleista. Hihojen tekeminen oli itseasiassa kivaa, ompelin freestylellä eri mittaisia ja levyisiä kaistaleita yhteen ja muotoilin suoraan päälle.  

Animeconissa ilmeeni eivät ainakaan parantuneet vaikka  Mai Waifu vähän lahjoi.

kuva: Esa Ala-Petäys/Aniki

Ei niin herpderp-Calintzia saatte tästä:

kuvat: miwo

Enempää julkaisukelpoista ei oikeastaan ole, koska shootti oli tosi pikainen, eli ~10 minuuttia lauantain lopuksi. 

Animeconin sunnuntaina käytin taas Kotetsua. Kuvia siitä ei otettu itselle, koska niitä tuntuu olevan jo tarpeeksi joten tännekkään ei tule mitään kuvatodisteita. 

Animeconin jälkeen tuli Assembly ja BatMUDin cossikisa jo toistamiseen, itselle ensimmäisen kerran. Olin sitä mieltä, että haluan käydä siellä mielenkiinnosta ja tehdä uuden puvun. Sitten totesin että jätetäänkin välistä kokonaan koska on muutakin tekemistä. Noin puolitoista-kaksi viikkoa ennen tapahtumaa aloin miettimään että josko sittenkin, mutta mitäs kun ei ehdi pukua tekemään. Päädyin taas kerran Granado Espadan scoutiin ja jälkimmäiseen EC:hin varten tehtyyn finaalipukuun, koska siinä vaiheessa ei olisi ollut aikaa tehdä enää mitään kelvollista niin että hermotkin kestäisivät. En voisi missään tilanteessa pitää sijoituksille päässyttä pukua toiseen kertaan kisassa, joten aiempi musta nahkapuku oli heti poissuljettu. Lontoosta sain "vain" jaetun 11. sijan (puolen pisteen erolla 10 sijaan), joten en kokenut olevani mikään arsehole sen suhteen että 'samoilla puvuilla sitä aina vaan otetaan sijoja'.

 Assemblyistä minulla ei ihan rehellisesti sanottuna ollut paljoakaan odotuksia. Jos yhtenä sijakriteerinä mainitaan yleisön reaktio ja yleisö koostuu 20+ nörttimiehistä, matalat nahkahousut ja melkein paita on todennäköisesti aika huono valinta sen kannalta. Ilmeisesti ei sitten ollutkaan ja sieltähän tuli ihan toinen sija! Pelkkä finaalipaikkakin olisi riittänyt, koska jo siitä hyvästä minulle luvattiin mustikkapiirakka 8D

kuva: gore/BatMUD galleria

Kaikista otetuin olin ehkä kuitenkin siitä asiasta mitä en ollenkaan odottanut eli se, että 20+v nörttmiesiyleisö lähti esitykseeni mukaan. Tämän kisan yleisö kuulosti todella hankalalta jo ihan siitäkin syystä että Assembly on ehkä niitä viimeisiä tapahtumia joihin cosplaykisan normaalisti yhdistäisin. Aika iso lössi lavan edessä kuitenkin roikkui seuraamassa kisaa ja ihan tuntuivat tykkäävän koko kisasta. Minä yhdistän edelleen sanan cosplay enemmän anime/mangapuolelle, pelkkä pukukisa-nimikkeellä markkinoitu kisa olisi tapahtuman animanga kytköttömyyden puolesta kuulostanut neutraalimmalta vaihtoehdolta. Tokihan sinne nytkin sai osallistua hyvin pitkälti millä halusi, mutta nimellisesti se leima menee Minun Mielestä (tm) heti sinne Japanipuolelle. Esimerkkinä mainitsen erään vuoden, muistaakseni jopa peräkkäin olleet Finnconin pukukisa ja Animeconin cosplaykisa. Varmaan kaikille tulee tietyt mielleyhtymät kummastakin nimikkeestä? 

Jokatapauksessa, kivaa oli Assemblyillä ja tuli taas todella erilainen kisa koettua. Scoutilla kisaaminen loppui myös virallisesti Assemblyihin. Kaksi pukua haluan hahmolta vielä tehdä, mutta en missään nimessä enää mihinkään kisaan. Nähtäväksi jää että mihinkä nuo kaksi olen tekemässä ja koska. 

Ja koska Cosplaygaala on tulossa, voisin olla vielä lopuksi hirveä sekä ärsyttävä ihminen ja kiusata ihmisparkoja sillä että...

...arvatkaa mikä puku näistä kamoista tulee :B 

Muutama materiaali puuttuu vielä ja mikä tahansa Clamp ei ole valitettavasti oikea vastaus.

Tällaiset on ehkä ärsyttävin asia mitä blogeissa tai missä tahansa harrastetaan, koska en ikinä itse arvaa mitään oikein...