Taas yksi vuosikooste

Sattuneesta syystä tälle, tai oikeastaan viime vuodelle, sitä joulukalenteria ei sitten tullut. Olin kirjoitellut ylös jo suurimman osan luukkujen aiheista ylös ja aloittanut kirjoittamista, mutta aika ei olisi riittänyt. Ehkä teen niitä luukkuja pikkuhiljaa niin saan ne ulos ensi joulukuussa :B

Vuotuisena hittinä arvon bloggaajat ovat tehneet vuosikoosteita, joten hypätään mukaan myös. Uusia pukuja ei ollut vuodelle  2013 kuin 3.
Coneista käytiin sellaisissa kuin Frostbite, Kitacon, Desucon, Animecon ja Tracon.

Frostbitessä ja Kitaconissa käytin samaa pukua eli omaa versiota USee Vocaloidista. Tämä oli siinä mielessä terapeuttista, ettei ollut sitä valmista mallikuvaa jota orjallisesti syynätään ja mallataan. Käytin kylläkin SeeUn pukukuvaa siinä mielessä pohjana, että yritin saada omastani kyseiseen pukutyyliin sopivan, mahdollisimman autenttisen näköisen miesversion. Omasta mielestä onnistui ihan hyvin. Välillä on kiva rikkoa (itse määriteltyjä) rajoja ja välillä on kiva posauttaa ne kokonaan muusiksi.

kuva: jesmo

SeeU: Tikli

edit: minä

Desuconissa ja Animeconissa olin perin hehkeä ja eläväinen neiti/rouva Fatal Frame III/Project Zero pelistä, eli Engraver. Tämä oli taas jotain todella uutta itselle jo ihan genren puolesta. Sattuneesta syystä sarjan 2 ja 3 pelejä ollaan pelattu katsottu vierestä useampaan kertaan. Okei, yhden uuden pelin olen aloittanut pelaamaan itse ja se on juuri niin hermostuttavaa pelata itse kuin mitä ihmiset sanovat. 
Mietin pitkään Engraverin ja Reikan välillä, mutta päädyin toistaiseksi luopumaan jälkimmäisestä, koska en suostunut tekemään tatuointeja niin leväperäisten mallikuvien perusteella, kuin mitä sillä hetkellä löytyi. Alkuperäinen idea oli tehdä Engraverin yläosa ihopuvulla koska kuitenkin on naishahmo ilman paitaa, mutta päädyin kuitenkin muuhun ratkaisuun maskeerauksen ja käsien takia. (Jos/kun teen joskus Reikan, niin se todellakin tehdään tatuointien takia ihopuvulla)
Värjäsin ja pahoinpitelin kankaita ja materiaaleja sen verran että niihin sai vähän asiaankuuluvaa tunnelmaa. Lopputulos oli karmea. Tässä tapauksessa hyvässä mielessä. Ja Desuconissa otetut kuvat ovat vielä karmeampia. Pyydän taas kerran kuvaajalta anteeksi mahdollisista saaduista traumoista. Ja saatiin muuten Tiklin kanssa Fatal Frame-skitillä toinen sija Desuconin esityskisasta \o/

kuva: YumiKoyuki

edit: minä

Tracon oli meille vuoden viimeinen con. Shulkissa oli paljon asioita mitä en ollut aikaisemmin tehnyt ja samalla päätin yhden asian; enää en käytä mitään Ö-luokan tekonahkaa vaikka väri olisi oikea. On todella turhauttavaa jos tekonahka on täsmälleen oikean väristä, etenkin jos sävy on sellainen jonka löytäminen on täyttä hakuammuntaa, mutta kangas hajoaa käsiin ja karistelee väripinnoitteen irti.
Shulk on hahmona välillä tosi hermostuttava ja sen lisäksi aika palikka, mutta on siinä sen verran kivaa, että muut pukuversiot innostaisi myös.

kuva: jesmo

edit: minä

Mitä vuosi 2014 sanoo? Ainakin sen, että minulla on taas oma ompelukone. Edellinen vaihtoi omistajaa korjaajasedän kautta toisaalle. Ehtihän sillä jo tehdä kuuden vuoden kaikki puvut. Nykyinen saa luvan kestää vähintään saman verran.
Puvuista aiemmaassa blogauksessa mainittu Shin Sekai Yori koulupuku kiinnostaa, samoiten kiinnostaa tehdä Garlock Simon uusiksi. Jaa minkä takia? Muistaako joku sellaista Eurokankaan tekonahkaa kuin Bonnie? Ja muistatteko myös sellaista että se oli siihen aikaan ainoa punainen tekonahka mitä löytyi koko puljusta (joka on samalla ajanut alas kaikki pienemmät kangaskaupat, kiitos tästä). Simonin takkia ei voi käyttää enää, koska se punainen Bonnie murenee käsiin. Hyvä puoli tässä on se, että minulla on nyt ihan Latviasta asti tuotu KUNNOLLINEN punainen tekonahka ja pääsen tekemään takin uudestaan siten niinkuin olisin sen alunperinkin halunnut tehdä, ilman typeriä kakkosratkaisuja sen takia, että toinen pääkankaista on täysi susi. Kaikki muut osat ovat kuitenkin ihan käyttökelpoisia, joten ihan nollasta asti ei pidä kaikkea tehdä.
Näiden lisäksi teen kaapusankarin pelistä Journey. Jos yhtään tykkää vähän erilaisemmasta pelikokemuksesta tai eksperimentaalisista jutuista ylipäätään, niin koittakaa. Kyseinen teos on PS3selle. Ja se on justiinsa niin kiva, että haluan laittaa säkin päälle. Jos ei sitä lunta tule että pääsisi talven aikaan (ai onko täällä talvi nyt?) kuvaamaan esim. järven jäälle niin että taustalla ei ole mitään, haluan kesällä hiekkakuopalle. Piste.

Tämän ompelua on jo aloitettu! 

Päättämättä on vaan reunakuvioiden määrä, koska se vaihtelee. 

Muutama sana Shulkista (vihdoinkin)

Melkein naurattaa, että olen viimeisimmän coneihin liittyvän tekstin tehnyt joskus maaliskuussa ja tässä välissä on ollut Desu- Anime- ja Tracon. En varmaankaan viitsi enää noin vanhoista puida mitään kuvia kummempaa, Traconista voisi kuitenkin jotain sanoa.

Traconin puvun eli Xenoblade Chroniclesin päähahmon, Shulkin valmistuminen oli jostain syystä todella nihkeää. En (onneksi) edes pitänyt yhtään kirjaa kuinka paljon siihen ajallisesti meni. Armoreihin en ollut kovin tyytyväinen, en ole aikaisemmin edes tehnyt alusta asti mitään armorin osia. Aina on ollut joku vahinkolöytö, jota on voinut käyttää valmiina pohjana. Worbla sekä Wonderflex olivat minulle myös ihan uusia asioita.

Sopivien hahmojen löytäminen meinasi olla hankalaa. Piti löytää puvut, joissa on tarpeeksi haastavaa tekemistä ja jotka näyttäisivät hyvältä. Hahmojenkin olisi ihan hyvä olla itselleen sopivia ja lähdeteoskin voisi olla mielenkiintoinen. Sellainen loppujen lopuksi löytyi ja tulevalla cossauslistalla olisi muitakin hahmojen pukuversioita, näiden ajankohdasta ei vaan ole tietoa.

Minulla ei ole tapana ottaa in progress kuvia, joten saatte kuvia vaan valmiista puvusta.

kuva: jesmo

Puvun tekemisessä piti tehdä melko paljon kompromisseja ihan jo kankaiden suhteen. Tarvitsin niin epämääräisen vaaleansinivioletinharmahtavaa tekonahkaa, että Suomesta olisi ihan turha edes yrittää etsiä. Tallinnasta kyllä löytyi, mutta sen laatu oli vähän kyseenalaista. Jotkut saattavat muistaa Eurokankaan Bonnie-tekonahan, jonka pinnoite mureni käsiin, jos kangas taittui. No, tätä ommellessa tuli Bonnieta ihan ikävä. Kankaan pinta oli niin nahkeaa, että yläsyöttäjästäkään ei ollut mitään hyötyä. Haalarin musta pohjakangas on lycraa, joten taas pääsin käyttämään kahta lempparikangastani samaan aikaan, eli tekonahkaa ja lycraa (tämä ei ollut ironiaa, ihan oikeasti tykkään näistä).

Alemmat käsiarmorit olivat toinen kompromissikohde. Jos olisin tehnyt armorit ns. "oikeaoppisesti" kovasta materiaalista, olisi ollut liikkuminen vielä nihkeämpää käsien suhteen. Jalka-armoreissa ei ollut mitään vikaa, mutta olkapanssarit sekä kaulakaukalot ottivat todella helposti yhteen. Tätä ei voinut mitenkään välttää kyseisten kappaleiden koon ja muodon takia. 

 kuva: jesmo

Miekka oli ylivoimaisesti hankalin ja aikaavievin osa. Tein pohjan Finnfoamista ja päällystin sen Worblalla. Tässä ei olisi ollut mitään ongelmaa, jos olisi pitänyt tehdä ihan tavallinen miekka. Tässä on kuitenkin valot ja pelissä miekka aukeaa jopa kolmeen osaan. Päätin tehdä miekasta ihan suosiolla ainoastaan kahteen osaan aukeavan. Jälkiviisaana tekisin nyt miekan eri tavalla, en vaan ole itsekään varma, miten ja mistä sen saisi tehtyä niin, että siihen saisi hyvin upotettua sekä valot että aukaisumekanismin. Tämä oli myös se osa, minkä kanssa tuli kiire. Aikaa meni viikkotolkulla suunniteltua kauemmin.

Sain miekan kanssa myös ensimmäisen cosplayn-takia-päivystykseen-paikattavaksi -kokemuksen, mattopuukolla nimettömän pää auki koko matkalta. Tästä onneksi selvittiin pienellä paikkauksella. 

kuva: jesmo

Nyt varmaan sain koko ruljanssin kuulostamaan tosi ikävältä ja vastenmieliseltä. Sitä se ei kuitenkaan ollut. Loppujen lopuksi tekoprosessi oli hieno kokemus; muun muassa katsottiin Rurouni Kenshin kaksi ensimmäistä kautta yhtä jaksoa vaille valmiiksi sekä kuunneltiin Euroviisuja sun muuta hienoa musiikkia tekoaikana. Ja tästä myös oppi todella paljon monen asian suhteen. 

Seuraava tapahtuma on ilmeisesti Frostbite. Tänne ei olla vielä päätetty mitään pukuja, kaikkea erilaista ollaan mietitty ja pyöritelty. Tehtiin juuri viime viikonloppuna kangasturistimatka Tallinnaan ja löydettiin hienoja aarteita tuleviin pukuihin. Haluan valottaa sen verran, että yksi minun puvuista tulee olemaan tämä, johon löytyi vähän materiaalejakin: 

Tämä tulee olemaan ensimmäinen koulupukuni, jonka teen (kaappicosseja ei lasketa).

Shin sekai yori oli pitkästä aikaa sellainen sarja, joka katsottiin parilla rykäisyllä kokonaan. 

Ja näin lopuksi, haluaisin tänä vuonna tehdä cossijoulukalenterin. Ajattelin, että siinä voisi olla ompelu- ja kaavoitusohjeita ja ehkä jotain näpräämistä. Olisiko ihmisillä kiinnostusta?

11 asiaa

Halusin vaihtaa blogin ulkonäköä ja tämä nykyinen on jo neljäs vai viides mitä koitan, saa nähdä pysynkö jo tässä vai tekeekö mieli taas vaihtaa.
Waifu bloggasi jo kertaalleen Desuconista, en varmaan kovinkaan tyhjentävää entryä Desusta itse tee, mutta ehkä ennen Animeconia vielä tulee jotain blogintynkää.

Minut tagattiin joitain kuukausia sitten Cidin blogista tekemään 11 asiaa-haaste, jota ihmiset tekivät aika ahkeraan männä talvena ja keväänä. Koska olen ollut kiireinen ihminen, teen saman vasta nyt.
Kuvitus on ihan jotain randomia mitä olen joskus jostain syystä tallennellut koneelleni.

Haaste

Säännöt

1. Kerro 11 asiaa itsestäsi

2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen

3. Keksi 11 uutta kysymystä

4. Haasta 11 uutta bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro kenet haastoit

11 asiaa itsestä:

1. Tykkään Euroviisuista niin paljon, että semifinaalien ja finaalin katsominen telkkarista menee minkä tahansa livekeikan edelle. Yhden artistin kohdalla pitäisi vakavasti harkita.  

2. En ole nähnyt paljoakaan "joka otakun perus animesarjoista ja elokuvista". Muunmuassa Evangelion ja Totoro on näkemättä kokonaan. 

3. En ole myöskään nähnyt yhtään Star wars-elokuvaa, tosin tähän oli syynä etenkin yläasteella vallitseva typerä "Star wars on parempi kuin Star trek, koska se vaan on"-asenne ja olen boikotoinut aiemmin mainittua tästä syystä tarkoituksella. 

4. Latvialaisen Brainstorm-bändin laulajalla on minun painama t-paita, jonka design päätettiin yhdessä eurooppalaisen faniporukan kesken. Lähetin puseron Latviaan fanitapaamiseen ja minulla on tästä valokuvia todisteena. Kyseinen orkesteri oli aikoinaan Euroviisuissa ja pärjäsi aika hyvin. 

5. Kerään Mattelin Barbie nukkeja vuosilta ~1983-1995, samoiten Hasbron Sindy nukkeja vuosilta 1988-1996. 

6. Meillä on kissa, jonka nimi on sopivasti Cindy. Tähän en itse vaikuttanut, koska elikko tuli minulle 2-vuotiaana ja valmiiksi nimettynä. (Nimellä ei ollut vaikutusta ostopäätökseen)

7. Osaan käyttää kangaspuita ja pienellä muistelulla saisin laitettua ne kokonaan kutomiskuntoon itse. 

8. Samoihin aikoihin kun WCS-finaali oli vuonna 2012, Japanin Toyamassa oli kansainväliset lastenteatterifestivaalit jonka Suomen edustajan Ruma ankanpoikanen-näytelmässä oli minun tekemiä joutsenpukuja siipineen. 


9. En voi sietää reggaeta enkä "hillybilly-kantria".   

10. Olen niitä ihmisiä, jotka tykkäävät kookoksesta. Paljon. 

11. Menin naimisiin tämän vuoden toukokuussa. 

Haastajan 11 kysymystä:

1. Kadutko jotain mitä olet elämäsi aikana tehnyt?

Kyllä. Paljon ja usein. Olen tylsä enkä halua valottaa näistä enempää julkisesti. 

2. Onko cosplay tuonut mitä sinun elämääsi? 

Ei tässä sen kummempaa kuin avioliitto :'D Ja sen lisäksi paljon uusia kavereita. Lisäksi on mukavaa että ympärillä ei katsota kieroon kun haluan tehdä jotain tosi outoja pukuvirityksiä, koska kaikki muutkin tekee sitä samaa!

3. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Minusta on ilmeisesti tullut tosi tylsä ja vastuullinen aikuinen, kun suunnitelmissa on vakituinen työ ja oma asunto. (Ei tartte välttämättä olla punainen tupa, voi olla muun värinenkin. Perunamaakin olisi ihan ok)

4. Onko sinulla esikuvaa? 

On ollut aiemmin montakin. Nykyään on oikeastaan vain RuPaul.  

5. Onko sinulla lemmikkiä?

Yksi kissa joka täyttää kohta 4 v ja sen lisäksi akvaario. Nämä tulevat keskenään yleistä luuloa vastaan ihan hyvin toimeen. 

6. Urheileminen vai sohva/tietokone? :D

Kaikkea on kiva tehdä sopivissa määrissä sekaisin. 

7. Mitä opiskelet tai töitä teet? 

Teen keikkaa ravintolatyöntekijänä 
(ja saan siitä paljon parempaa palkkaa kuin ompeluhommista ikinä, mikä on aika kamala asia)

8. Oletko lemmikki-ihminen?

Kyllä ja etenkin kissoja ottaisin enemmänkin ;o;

9.  Lempijuomasi?

Olen vähän vajaa, koska en juo normaalia kahvia ollenkaan ja teetäkin harvakseltaan. Niiden sijasta juon mehuja, kaakaota ja epämääräisiä jääkahvi ja jääteelitkuja. En oikeastaan osaa sanoa mitään lempparia. Ennen oli limsoista Fanta lime ja Hartwallin limsat joihin oli lisätty eukalyptusta (pointtina se, että limu tuntui kylmältä huoneenlämpöisenäkin), mutta näitä ei myydä enää. 

10. Jos jonkin hetken menneisyydestäsi voisit kokea uudestaan, mikä se olisi?

Näitä on ihan liikaa. Onneksi on valokuvia. 

11. Mikä oli todistuksesi keskiarvo peruskoulusta päästyäsi?
Alle 7. Yläaste meni ihan penkin alle koska koko koulu ei kiinnostanut sitten pätkääkään. Vastapainoksi viimeisimmästä koulusta tuli keskiarvoksi 2,2 ja maksiminumero oli siellä 3. 

En ala erikseen tagaamaan ihmisiä, koska aika lailla suurin osa seuraamistani blogeista on tämän jo tehnyt. Eli saatte vapaasti tagata itse itseänne 8D

Keksi 11. uutta kysymystä:

1. Elokuva (tai useampi), jota toivot ettet olisi ikinä katsonut?

2. Paras conimuisto?

3. Kaksi asiaa joihin olet koukussa?

3. Jos sinun pitäisi keksiä itsellesi suuren maailman show/taiteilijanimi, mikä se olisi? (tyyliin Cristal Snow, Kaija Koo...)

4. Missä maassa haluaisit käydä, jokin muu kuin Japani?

5. Sarja, jonka olet halunnut katsoa, muttet ole jostain syystä saanut aikaiseksi?

6. Oletko kesäisin mökkeily- vai kaupunki-ihminen?

7. Nostalgisin lapsuuden lelu tai lelusarja?

8. Elvis, Beatles, ABBA vai Michael Jackson?

9. Minkä taidon haluaisit osata? 

10. Paras vuodenaika? Miksi juuri tämä?

11. Jos voisit muuttaa yhden asian maailmasta, mikä se olisi?

Kitacon, vähän Frostbiteä ja Vocaloidit

No niin, talvikauden kaksi conia on käytynä. Frostbitesta ei ole oikeastaan mitään kummempaa sanottavaa, jostain kumman syystä aika ei tuntunut riittävän mihinkään, vaikka oltiin paikan päällä ihan tavallisina conikävijöinä, eikä ohjelmiakaan katsottu kuin AMV-kisa (sekään ei ihan kokonaan), pakollinen cosplaykisa, sekä Cosplay bootcamp. Tästäkin huolimatta tuntui, ettei kenenkään kanssa ehtinyt keskittyä juttelemaan kunnolla, ja parikin ihmistä meni ohitse niin, että "pitää mennä tonne, nähdään vielä myöhemmin conissa ja sit ehditään jutella".

Pukuina oli kummassakin conissa aiemmin bloggaamani USeen itse suunniteltu puku. Tekeminen oli sinänsä ihan mielenkiintoista, vaikka periaatteessa saikin tehdä justiinsa niin kuten itse halusi ja parhaaksi näki. Pyrin silti pitämään mallin ja värit uskottavana SeeUn miesvastineena, koska tälle oli sentään olemassa mallikuva. USeen housuista tuli kamalimmat ikinä, ihan niiden autenttisten korealaisten kaavojen takia. Ainakin oli mukavat pitää päällä, koska kangasta oli niin paljon joka suuntaan... En kyllä arkikäyttöön sillä kaavalla tee yksiäkään housuja :x

Viikko Frostbitestä oli Kitacon Kemissä, johon tuli myös tuomarointinakki. Kerran aikaisemmin olin kyseisissä pippaloissa käynyt, tosin sinä aikana tapahtuma oli vielä Kemin sarjakuvapäivät. Tähän oli myös tarkoitus laittaa hienoja matkakuvia, mutta käytimme lainajärkkäriä jonka siirtopiuha ei tullutkaan kameran mukana meille, joten ei sitten matkakuvia tähän entryyn. Voin kyllä sanoa, että conimatka oli jo itsessään aika elämys, ensin pari tuntia junalla Tampereelle josta loppumatka Kemiin mentiin autolla, koko löräys ~10 tuntia per suunta..  Ei käy kateeksi niitä jota käyvät pohjoisesta conittamassa etelämmässä..

Halusin kuvitusta tekstiin, joten omien matkakuvien puuttuessa laitoin Googlen hakuun Kemi. Löytyi Kemi Neko, jolla on melkoinen piirrostyyli. 

Lauantaina oli siis itse conipäivä ja tuomarointi. Tarina kertoo, että tänä vuonna oli poikkeuksellisen paljon ihmisiä kisaamassa, mikä on tietty sijainnin sekä "Kemin metsäconin" koon huomioon ottaen ihan jees. Kisassakin oli monipuolisesti kaikista lähteistä hahmoja, Vocaloidit oli isoimpana enemmistönä.
Tuomarointi oli todella hankala, mielipide-eroja löytyi paljon ja tämä oli oman tuomarointihistorian aikana ensimmäinen tapaus, jossa palkintojenjaon jälkeen tuli ihan oikeasti paha mieli, koska olisi halunnut palkita ja mainita enemmän ihmisiä kuin ylemmältä taholta oli sallittua.
Kisan jälkeen tulikin eräs henkilö kysymään palautetta ja kysyi että mikä oli se syy etten riittänyt sijoille. Tässä kohtaa vähän nytkähti polvet ja mielessäni palasin välittömästi sinne 'Asagi ~6 vuotta sitten' aikaan, jolloin kysyin itseltäni täsmälleen samaa useampaan otteeseen. Erona vaan se, että siihen maailman aikaan ei tuomarien kanssa keskusteltu, ei ollut esituomarointia, eikä jälkipalautteesta ollut tietoakaan. Itse piti vaan yrittää päätellä että mikä mätti.
Usein tähän tehosi ainoastaan aika; kun itse kehittyi cosplayaajana enemmän, alkoi myös katsella aikaisempia pukuja vähän eri valossa ja saattoi nähdä paljon enemmän asioita kuin silloin pukua ensimmäistä kertaa pitäessä. Eikä tämä ominaisuus välttämättä lähde mihinkään, vaikka olisi kuinka kauan harrastanut. Tämä on kuitenkin tiettyyn pisteeseen asti mielestäni ihan tervettä, koska kyseenalaistamisella ja oman tason pohdiskelulla voi päästä eteenpäin. 'Minä olen paras, enkä tarvitse kenenkään neuvoja'-asenne todennäköisemmin jarruttaa koko kehitystä, ellei jopa lyö kokonaan poikki. Vaikka olenkin vanha harrastaja, silti käytän aina tilaisuudet hyväksi ja haluan tuomaripalautetta jos on mahdollisuus, koska minua kiinnostaa ns. "virallisen tahon" näkemys sekä mahdolliset ohjeet, että mitä voisi tehdä toisin.
Jos teitä ottaa pannuun ja harmittaa että ei tullut kisasta x mitään kotiin, voitte yrittää miettiä asiaa siltä kannalta, että ehkä itse olet joku kaunis päivä siellä tuomaripöydän toisella puolella. Valtaosa suomen nykyisestä tuomareista on kuitenkin aloittanut cosplayuransa nollasta ja pikkuhiljaa luonut "uraa" eteenpäin.
Itse asiassa Tampere Kupliissa olen taas tuomaroimassa, joten siellä sitä lajia taas lisää.

 Google sanoi myös että Kemin kaupunki näyttää tältä.

Avautuminen loppui tältä erää tähän... Kitaconista ei tullut oikein muuta edes nähtyä kuin cosplaykisaan liittyät jutut sekä AMV dance, joka oli hyvinkin viihdyttävä jo siitäkin syystä, että samaan aikaan nautittiin päivän lämmin ateria Subway patonkien muodossa. Taidekujan/myyntipöytien kirpparikamoista on tullut vähän sanomista, en itse ostanut näiltä mitään, mutta minä en näe tätä mitenkään huonona asiana että conissa harrastettaisiin kirpparitoimintaa. Jokainen joka on yrittänyt tavallisella kirpparilla myydä anime/pelitavaraa, oletettavasti tietää mitä tarkoitan. Erityisesti jos on haalinut tavaraa sellaisista sarjoista joita keskivertokirpparinkävijä ei todennäköisesti ole ikinä kuullutkaan (Saint seiya vs Final fantasy, kumpihan lähtee pöydältä välittömästi? Noin ihan yhtenä esimerkkinä). Itse asiassa toivoisin että näitä järjestettäisiin tapahtumissa ihan virallisestikin, muutenkin kuin cosplay-kirpparin ja lopetetun Kupolin mangakirppiksen muodossa.

Kitaconin päivän aikana käytiin vielä shoottaamassa derppaamassa pukuja toiseen kertaan, tällä kertaa oli lisäksi mukana Kaito-setä. Nämäkin kuvat ovat jossain aikalimbossa, ei tosin meidän kamerassa vaan kokonaan toisen henkilön. Ja kyllä, oli kylmä ja tuntui olevan vielä kylmempi kuin Lahdessa. Kemin kevyt ja viileä tuulahdus mereltä... Ja vielä mainitsemisen arvoisena conikokemuksena hotelliaamupala. Kuulemma syy jo itsessään miksi Kemiin asti pitää lähteä coniin.

Laitetaan nyt lopuksi Frostbiten kuvia, että on jotain katseltavaakin:
kuvat otti wind-shear/Jiri, minä editoin jälkeenpäin
mai waifu eli tikli on SeeU

Nyt myös Naamakirjassa~

Tynkäpäivitys on tynkä.
Halusin vaan mainostaa kertoa, että toteutin sitten taas yhden puolivitseistäni, eli tein oman cosplaysivun Facebookkiin. Linkki löytyy täältä

Talviconien puku edistyy ihan hyvää vauhtia, todellakin on välillä mukava tehdä puku mikä valmistuu tyylillä 'pelkkiä-suoria-saumoja-vasemmalla-kädellä-silmät-kiinni'. WIP-kuvia on tulossa, kunhan saan vähän yksityiskohtia liivistä tehtyä eteenpäin.
Ilmeisesti kevään mittaan tulee tehtyä yksi originaali haavepuku myös, siitäkin on kryptistä kuvamateriaalia tulossa jossainvaiheessa. Ja hätä ei ole tämän näköinen, ihan "aitoja cossejakin" on tulossa tänä vuonna :'D

Ja jotta entry ei jäisi ihan kuvattomaksi, ottakaa tästä yksi kissaleipä:

Koreita kuteita (pun intended)

Ihan itkettää miten typeriä otsikkoja keksin tänne nykyään..

Anyways, uusi vuosi alkoi ja uusia cossisuunnitelmia sen mukana. Pistän heti alkuvuodesta kaikki maailmankirjat sekaisin ja teen Vocaloid-cossin. Ja eikä siinä vielä kaikki, teen oman original puvun. Kaksi asiaa kerralla mitä en olettanut ikinä tekeväni.
Vocaloidien suhteen minulla ei ole ollut muuta kuin asennevamma. Ihan kivoja pukuja joo, mutta ei nyt itselle kuitenkaan. Ilmeisesti olen aikanaan traumatisoitunut siitä, kun eräs henkilö linkitti minulle Youtubesta erään kappaleen.

Olin tätä mieltä siihen asti, kunnes halusin olla laiska ihminen ja koluta animecharacterdatabasea etsiäkseni mahdollista vaihtoehtoa talven coneihin, koska ensimmäinen vaihtoehto oli olevinaan liian kallis ja liikaa kangasta syövä. (Olen varmaan tulossa vanhaksi kun mietin tällaisia)
Jostain ihmeen syystä halusin etsiä hahmoja eläinkorvilla, taas yksi juttu mitä en ole halunnut tehdä. Ja sieltä tuli sitten toistaiseksi ensimmäinen Vocaloid joka herätti siltä istumalta minkäänlaisia tunteita. Ja kaiken lisäksi, ei Vocaloidit olleet sittenkään ihan NIIN paha asia kuin muistin.

USee

Hetken aikaa jo kirosin, että olin heittänyt oranssia jämäkangasta juuri pari päivää sitten mäkeen.

Hetken aikaa kun pyöriteltiin Vocaloideja sinne sun tänne, päätin että pistän itselleni vastaan ja suunnittelen kokonaan oman pukuversion, koska sen mallista pukua ei ole hahmolle tehty jonka haluaisin juuri nyt tehdä. Itsehän olen sanonut joskus jotakuinkin että "miksi ihmisten pitää tehdä omia pukuja hahmoille? Miksi ei voi vaan tehdä niitä pukuja muuten vaan sen sijaan, että siihen pitää änkeä joku valmis hahmo mukaan ja pahimmassa tapauksessa pilata koko hahmo?" Koska olenhan niin positiivinen ihminen ajoittain. Voisin lisätä vielä vettä myllyyn ja sanoa että tämä on ilmeisesti kaiken lisäksi vielä genderbend-hahmo. Vielä lisää asioita mistä en ole välittänyt.  Katotaan vaan, niin teen vielä fursuitin joku kaunis päivä...

Noh...

Vastatakseni itselleni, teen koska haluan, ja koska koko Vocaloid-konsepti ylipäätään on vähän fanarttia joka suuntaan. Ja jos sitä joskus tekisi talviconiin sellaisen puvun jossa ei tarvitsisi palella ja jossa olisi hihoja ja lahkeita. Niinkuin tarpeeksi. 

Ette nyt kuitenkaan vielä saa mitään pukuluonnosta tänne, koska en ole a) päättänyt miten pari kohtaa toteutan ja b) olen ollut liian laiska/kiireinen että olisin piirtänyt puhtaaksi mitään. 

Paljastan sen verran, että puvusta tulee Korealaisen mallin mukaan tehty miesten hanbok, väreinä oranssi ja musta. 

Lienevät olevan K-poppareita, olen tippunut siitä kelkasta pois jo aikoja sitten

 joten en tiedä että keitä ovat. Mutta niillä on hanbokit. 

Tämän jälkeen halusin olla autenttinen hahmoperseilijä ja etsiä autenttisia Koreakaavoja. Joita ei löydy. Ainakaan helpolla. Kimonojen ja sen sukulaisten kaavoja ja ohjeita löytyy vaikkei etsisikään, mutta ilmeisesti korealaisista rytkyistä ei tykätä niin paljoa, että ainakaan ymmärrettävälle kielelle olisi ohjeita käännetty. Yhden kyllä löysin, mutta siinä käytettiin valmiskaavaa ja senkään mitoituksesta ei puhuttu mitään.

Aikani pyyhin hikeä ja metsästin kunnes löysin yhden korealaisen blogin josta löytyi pienoiskaavat. Tähän mennessä olen saanut tehtyä housujen kaavat omassa koossa ja kaava on ulkonäöltään niin typerä, että jännityksellä ja kauhulla odotan, että mitä niistä syntyy. 

Ja havainnollistamiseksi; hanbok naisilla. 

Äkkiseltään yritin etsiä hanbokilla parista yleis-animekuvagalleriasta ja tulokset olivat aika heikkoja. En muista että olisin missään sarjassa tai pelissäkään nähnyt kyseisen lajityypin vaatteita, mikä on sinänsä hieman harmi, koska hanbok on kuitenkin kummallakin sukupuolella sangen hauska vaate. En edes yritä oikeasti olla tietäväni korealaisesta vaatetuskulttuurista yhtään mitään, joten ihan kaiken varalta jos jollekulle tulee myös hinku tehdä oma hanbok, tässä muutama hyödyllinen linkki joka on tullut vastaan:

http://www.han-style.com:8001/english/hanbok/intro/meaning.jsp

http://www.lifeinkorea.com/culture/clothes/clothes.cfm?xURL=clothes

Ja toistaiseksi ainoat, tutoriaali ja autenttiselta näyttävät kaavat poikien pukuun: http://pansybench.egloos.com/

Englanniksi jeogorin ja sen osien tekoa useammassa osassa:

http://dressed-up-dreams.blogspot.fi/2011/09/hanbok-project-part-1.html

Cosplaygaala 2012 ja Kyllin hyvä

Viime entry taisikin olla kuumaa kamaa, koska yksittäisen entryn lukijamääräennätys rikkoontui edellisestä aika railakkaasti...

Olin jokin aika sitten jo neljännen kerran käymässä sekä kisaamassa Cosplaygaalassa. Olen tykännyt Gaalasta ihan alusta asti ja pitänyt sitä yhtenä lempparikisoista, joten piti siellä nytkin käydä. Ja ihan jo siitäkin syystä piti, että olin jo melkein sen parisen vuotta sitten päättänyt, että Garlock Simonin jälkeen teen Kylie Minoguen, kavereiden kesken Kylli-tädin Gaalaan. Pukuversiokin tuli päätettyä heti silloin aikoinaan, yritin kyllä välillä vilkuilla että josko löytyisi vielä parempi versio, mutta mikään muu ei napannut ihan samalla lailla.
Minulla oli yksi ristiriitainen etu; en näytä pätkääkään Kyllille, mutta hahhah, eipä Kyllikään näytä tavalliselta itseltään niissä kuvissa minkä pohjalta lähdin tuota suunnittelemaan :P

hnngh

Tuli kyllä taas huomattua että elävien ihmisten cossaaminen on ihan eri luokkaa kuin piirrettyjen ja tietokoneella mallinnettujen. Oman haasteen heti lyö se, että näet mallikuvasta pahimmillaan/parhaimmillaan tasan tarkkaan sen, että mitä materiaalia sen kuuluisi olla. Kyseisen Kylli-tädin version korsettivyöhän on osin kasattu kultaketjuista mutta ihan kuin sellaiseen olisi a) varaa tai b) jos olisikin, mistä löydät ketjuja täsmälleen identtisellä kierteellä kuin mallikuvassa.

Onneksi en halunnut tehdä Get outta my way-videopukua jossa on pelkkä kultaketjukorsetti, painoa luomuksella on tarinan mukaan mukavat 16 kiloa. 

Lähdinkin liikkeelle vähän sillä asenteella että yritän tehdä mahdollisimman hyvännäköisen puvun sillä materiaalivalikoimalla mitä minun on realistista hankkia. Ja varsinkin hiusten kanssa piti ottaa aika rankasti omia taiteellisia vapauksia. Siinä vaiheessa kun mistään mallikuvista ei näy hiuksia kuin parin suortuvan ja hiusrajan verran, mutta tietää että kohteella on pitkät (ja oletettavasti paksut) kihartavat hiukset ja itsellä on omaa hiusta ~5 senttiä, peruukki on pakollinen.

kuva: AG

Harmi että koko into lässähti loppua kohden koulujuttujen takia ja Gaalaa edeltävänä iltana olin jo siinä pisteessä, että lähdenkö koko pippaloihin lainkaan (tämän lisäksi puvun kanssa meni pitkälle yli puolenyön ja silti tuli juosten kustua). Totesin kuitenkin, että jos en lähde niin viimeistään kadun siinä vaiheessa kun olisin katsomassa "tavallisena rivikatsojana" kisaa. Onneksi kuitenkin lähdin, koska olin niin kauan sitä tilaisuutta odottanut.
Ja hirveästi toivon että Gaalaa ei kuopata ikuisiksi ajoiksi, viime kerralla jo väläyteltiin että saattaapi olla viimeinen, tälläkin kerralla kuultiin sama. Itse en henk. koht. ymmärrä sitä, että ensin itketään ettei Hesassa järjestetä ikinä yhtään mitään milloinkaan ja sitten kun se tapahtuu, ei tulla paikan päälle. Rakkaat ihmiset, mitä? Eikö tapahtuma ole käymisen arvoinen ellei sillä ole -con päätettä? Kisojen kanssa oli käynyt taas katoa vaikka ilmot lojahtivat alunperin kiinni parin päivän sisällä. Itse olen ollut kisoissa mukana pyörimässä vuodesta 2005 ja olen yhä edelleen vakaasti sitä mieltä, että CosplayGaala on lempparikisojani Traconin ja Desuconin ohella. Minua ei edes jaksa haitata bäkkäritilojen ahtaus jostain syystä (okei, tänä vuonna haittasi, koska minun ja mai waifun piti leirittäytyä johonkin tekemään minulle sotamaalaus. Meille ehdotettiin sitä isompaa pesuhuone/vessaa ja sinä aikana kun siellä olimme valmistautumassa, oveen koputettiin about 100 kertaa puolen minuutin välein. Otti ehkä hermoon. Ihan ymmärrettävää siinä mielessä, että tyhjästä on paha nyhjästä, mutta silti).
Mutta, hirveästi toivon että jos Gaalaa nyt ollaan ihan aikuisten oikeasti kuoppaamassa, niin ei ainakaan ikuisiksi ajoiksi. Ihan jo siitäkin syystä, että kisakonsepti on niin kiva ja mukava ja ihana kun cossattavan alkuperää ei ole rajattu sinne Aasian suuntaan. Todella mukavasti tänä vuonna saatiin sitä Jotain Muuta (tm) vaikka osallistujia olikin ehkä vähänlaisesti.

lavakuvaa: Kyuu Eturautti

Puvusta itsestään... En ole täysin tyytyväinen puvun lopputulokseen, sitä olisi voinut parannella vielä. Esitykseen en ollut tyytyväinen ollenkaan, koska tiedän että olisin pystynyt parempaan. Puolen sormen mittaiset tekokynnet ja 15 sentin piikkikorot veivät liikaa keskittymiskykyä. Siihen olen tyytyväinen että sain ideani toteutettua ja tämä riitti minulle ihan hyvin tällä kertaa. Ja kuuleman mukaan olin ollut sangen uskottava trappi. Eli vielä parempi, koska välillä on kiva hämmentää ihmisiä 8D

Olen pyöritellyt mielessä että josko sitä tekisi toisenkin Kyllin, koska pukuvaihtoehtoja on vaikka muille jakaa. Jos tekisin, niin tekisin ihan hengauspuvuksi. Mutta saas nähdä toteutuuko tämä. Kyllissä on vähän se vika, että (iso) osa käytetyistä mekoista on ihan designer-kamaa ja minusta tuntuu vähän nihkeältä tehdä kopio esim. Gaultierin tai McQueenin luomuksesta. Tieto lisää tuskaa jne.

Pienellä kaivelulla sain tietää että ihan tämä kimonokin on McQueenia. Olisi niin hieno tehdä, mutta... :x

Mutta ennenkuin uudet mahdolliset Kyllit tapahtuu, suunnitelmissa on jotain sitä ennen. Ja le gasp, teen jotain ennennäkemätöntä, nimittäin kaapucossin 8D Alunperin vähän himottelin talveksi jotain pikkutarkkaa nyherrystä, mutta totesin sitten, että EI. Laittelen tästä vielä myöhemmin lisää, nyt on sitten oikeasti tulossa se Clamp. Hahmoa en paljasta mitenkään muuten kuin että googlen ja kuvahakujen perusteella kyseistä hahmoversiota ei olla tehty vielä ollenkaan, ei edes kummankaan rapakon takana. Tämän kanssa pitää myös tehdä vähän omia luovia ratkaisuja, mutta eri syystä kuin Kylli-tädin kanssa...